Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Egyptiläisen Alaa al-Aswanin romaani kuvaa egyptiläisyhteisöä Chicagossa yliopiston histologian laitoksella. Porukkaan mahtuu monenlaisia, monin eri tavoin elämäänsä tyytymättömiä ihmisiä.
Ahmad Danana on vallanhimoinen mies, joka nauttii asemastaan egyptiläisopiskelijoiden liiton puheenjohtajana. Harmi vain vaimo Marwa on kyllästynyt mieheensä, eikä väitöskirjan ohjaaja myöskään arvosta Dananan uhoa. Assistentti Šaima potee koti-ikävää ja löytää elämäänsä rakkauden huippuopiskelija Tariqista. Pariskunnan suhde on vaikea juttu, perinteiden vaatimusten ja modernin parisuhde-elämän keskellä.
Menestyksekäs tohtori Muhammad Salah taas on alkanut ajatella – 30 vuoden jälkeen – lähteneensä Egyptistä vääristä syistä. Amerikkalainen vaimo joutuu katselemaan sivusta miehensä kriisiä. Rafat Sabet taas on täydellisen amerikkalaistunut (ja hirveä rasisti), mutta joutuu hankaluuksiin tyttärensä kanssa.
Nagi Abdassamad ei päässyt poliittisista syistä Kairossa yliopistoon, mutta saa paikan Yhdysvalloista – vaikka oikeastaan haluaisi olla vain runoilija. Hänen olemisensa Yhdysvalloissakin jakaa mielipiteitä ja kiinnostaa myös Washingtonissa työskentelevää tiedusteluvastaava Safwat Šakiria.
Melkoinen seurue, siis. Henkilöitä oli aika lailla, takaliepeen kuvauksessa on onneksi hyvä tiivistelmä, josta saattoi luntata, jos joku lipsui mielestä. Kenelläkään ei tässä kirjassa mene erityisen mukavasti, eikä onnellisia loppuja kannata odottaa. Al-Aswani on kehitellyt kiinnostavan, ristiriitaisen yhteisön, jossa suhde uuteen pysyvään tai väliaikaiseen kotimaahan ja välit koti-Egyptiin vaihtelevat reippaasti laidasta laitaan. Sekä Egyptin että Yhdysvaltojen ongelmat korostuvat.
Kuvauksena maahanmuuttajista ja Egyptin ja Yhdysvaltojen välisten erojen luonteesta Chicagolaisittain on oiva. Juonessakin on jännitettä, joka kiristyy pikku hiljaa. Siitä plussaa, jos vain kestää luvusta toiseen heittelevät näkökulmat.
Miinuspuolella kirjassa oli melko reippaalla kädellä tunkkaisia seksikohtauksia, jotka olivat luonteeltaan aika toksisen maskuliinisia lyhyesti sanottuna, ja paikoin henkilöiden seksielämä meni jo seksuaaliväkivallan puolelle. Ei siinä mitään, saahan kirjoissa epämiellyttäviä henkilöitä olla, mutta se, miten naisten nautintoa seksuaalisen väkivallan kohteina kuvattiin, oli vastenmielistä.
Vioistaan huolimatta Chicagolaisittain on mielenkiintoinen kuvaus siirtolaiselämästä yliopistomaailmassa.
