Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Kun mainitaan nimi Camilla Läckberg, harvalle varmasti tulee mieleen ruoka. Ei, tämä nainen tunnetaan yhtenä Ruotsin teräväkynäisimmistä dekkaristeista, oikea murhakuningatar, jos en vallan väärässä ole. (Myönnettäköön nimittäin, että dekkarit eivät pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta kuulu omalle lukulistalleni, enkä näin ollen ole Läckberginkään tuotantoon tutustunut laisinkaan.)
Ruotsin Fjällbackassa kasvanut, sittemmin Tukholmaan muuttanut kirjailija on sijoittanut myös suurimman osan romaaneistaan Fjällbackan alueelle tai sen lähistölle. Nyt kun rikokset on hetkeksi laitettu syrjään, Fjällbacka olla ja pysyy. Tällä kertaa siellä puuhastellaan hyvän ruoan parissa. Veripisarat vaihtuvat siis vesipisaroiksi kielen kärkeen…
Yhdessä lapsuudenystävänsä huippukokki Christian Hellbergin kanssa laadittu keittokirja nojaa toki ensisijaisesti laadukkaaseen ruoanlaittoon mutta yhtä lailla se toimii eräänlaisena matkaoppaana ruotsalaiseen ”merenrannikkolaiselämään.” Esipuheessaan Camilla kirjoittaakin mahdottomuudesta laittaa reseptiikkojen yhdeksi ainesosaksi Fjällbackaa mutta toivoo kirjan herättävän lukijoissa ”halun laittaa ruokaa ja tulla käymään Fjällbackassa, Ruotsin länsirannikon helmessä”. Fjällbackaan saapumista niin ikään tukholmalaistunut Hellberg kutsuu yhä kotiinpaluuksi, Fjällbackaa elämykseksi. Tässä kirjassa Hellberg vastaa resepteistä, Läckberg teksteistä ja Fjällbacka tunnelmasta. Tämä huippukokin ja harrastelijan yhteistyö toimii hyvin, yhteinen rakkaus ruokaan – sekä Fjällbackaan – on käsin kosketeltavaa.
Kun meren äärellä ollaan ja keittokirjasta puhutaan, on tietysti selvää, että Ahdin antimet pääsevät erityisesti estradille. Kalakeittokirjasta ei kuitenkaan ole kyse, vaan myös lihan sekä kasvisten ystävät löytävät teoksesta monia maukkaanoloisia vaihtoehtoja – makeista mauista mieltyviä unohtamatta. Tekijäkaksikon seurassa päästään nauttimaan niin vuonon antimia, piknikherkkuja, lounasta, grilliruokaa, juhlaruokaa, makeita elämyksiä kuin talvisia illallisiakin.
Kuten sanottu yhtenä kirjan tekijöistä on mainittava Fjällbacka ja siihen liittyvät muistelot, jotka elävöittävät kirjan jokaista lukua. Mutta vielä muisteloitakin enemmän minä lumouduin Niklas Bernstonen kauniista kuvista, jotka toimivat mahtavina houkuttimina matkustaa Fjällbackaan, haistaa sen meri-ilmaa ihan oikeasti. No, matkaa odotellessa on hyvä aloittaa tunnelmoiminen näitä ruokia laitellen ja maistellen.
Käytännön kokemuksesta: itse olen (vielä) melkoinen keltanokka mitä kalan valmistukseen tulee, mutta jotakin kalaruokaa tulen varmasti teoksen avulla kokeilemaan. Pehmeä palsternakkakreemi päätyi jo pääsiäispöytäämme karitsan rinnalle ja Läckbergin rapeliiniresepti odottaa kovasti käyttöönottoa. Monet kirjan resepteistä sopivat kesäiseen ruoanlaittoon, joten uskon vahvasti, että kesää kohti kuljettaessa tälle opukselle tulee runsaasti käyttöä.
Siis suosittelen. Ja mikäli itse ei tämäntyyppisestä ruoanlaitosta innostu, näen tämän kirjan todella hyvänä lahjaideana esimerkiksi kesäiselle mökkivierailulle. Sitä kuinka paljon Läckbergin rikosromaaneissa laitetaan ruokaa, en tiedä, mutta ehkä tämä saisi jonkun Fjällbacka-sarjasta innostuneen kokeilemaan kokkailuakin…
