Supersankarit ovat lyöneet itsensä lävitse television ja elokuvien puolella niin valtavasti, että niiden alkuperäisiä esikuvia, sarjakuvia, ollaan alettu enemmän kääntää suomeksi. Yksi tällaisista on Liken julkaisema Cage, joka kokoaa yksiin kansiin samannimisen sarjakuvan viisi lehteä sisältäneen sarjan.
Kyseinen sarja on alun perin Marvel-Max sarjaa, joka vei nuoremmille suunnatut sarjakuvat aikuisempaan (ikärajattuun) suuntaan. Sarjan päähenkilönä toimii Luke Cage, Powermaniksikin kutsuttu supervoimilla varustettu henkilö. Sen lisäksi että hän on yliluonnollisen vahva, hän vaikuttaa myös haavoittumattomalta. Cage ei niinkään ole yksinkertainen supersankari, vaan yleensä toimii tilanteissa, joissa omatunto ei anna hänen kääntää katsetta poiskaan.
Tällä kertaa Cagea lähestyy nuoren tytön äiti. Hänen lapsensa on kuollut jengisodan välienselvittelyn harhaluotiin. Hänellä ei ole varaa juurikaan maksaa, mutta hän haluaa oikeutta lapselleen. Cage puolestaan tietää, ettei jengiammuskeluista ole kiinnostunut kukaan ja ottaakin tehtävän ratkaistavakseen. Pian hän onkin osa usean osapuolen jengisotaa, jossa oikeat ratkaisut hämärtyvät pahojen ihmisten taakse.
Se, että Like on julkaissut Marvelin sarjakuvia, oli itselleni suuri yllätys. Pitkään kun Marvelin kääntäminen on ollut yksin Egmontin harteilla. Kokoelman on kuitenkin kääntänyt Jouko Ruokosenmäki, jolla on pitkä kokemus Marvel-julkaisujen parissa.
Kokoelman on käsikirjoittanut Brian Azzarello, joka on omiaan synkkien toimintatarinoiden parissa. Useimmille lukijoille hän on tuttu DC:n puolelta. Hän nimittäin yhdessä vaiheessa käsikirjoitti sekä Batmania että Teräsmiestä. Tälläkin kertaa hän on onnistunut hyvin. Juoni on toimiva ja tiivis paketti, joka ajaa lukemaan kokoelman kertaistumalta.
Kuvituksesta vastaa Richard Corben, joka pääpiirteissään onnistuu maalaamaan tyylikkään ja synkän maailman. Ainoa urputtamisen aihe löytyy muutamasta valkoihoisesta hahmosta, joiden kasvot ovat oudon karikatyyriset.
Liken innostus Cagea kohtaan tulee varmasti Netflix-sarjan menestyksestä. Katsottavaksi näkee tarttuvatko he muihinkin vastaaviin projekteihin. Itselleni tällainen olisi mieleen, sillä hyviä sarjakuvia ei ole koskaan liikaa.