Tiesitkö, että Tove Jansson (1914–2001) on tehnyt muutakin kuin muumeja? Varmaan tiesit, niin minäkin, mutta enpä ollut koskaan lukenut Janssonilta muuta kuin muumitarinoita.
Bulevardi ja muita kertomuksia olikin helppo poimia kirjastosta matkaan, se kun lupasi valikoiman Janssonin unohdettua tuotantoa, novelleja ja esseitä vuosilta 1934–1995.
Novellit on julkaistu pääasiassa 1930-luvun loppupuolella ja 1940-luvun alussa. Monet niistä on julkaistu suomenruotsalaisissa joululehdissä, joissa julkaistiin paljon novelleja. Tove Jansson kuvitti näitä lehtiä ja julkaisi niissä myös novellejaan.
Novellien aiheet pyörivät pitkälti Euroopan kaupungeissa. Niiden tausta on Janssonin omissa matkoissa ja monet niistä sijoittuvat Pariisiin, jossa Jansson opiskeli. Esimerkiksi taidekoululaisten juhlista kertova Quatz’ Arts perustuu Janssonin omiin kokemuksiin, se on käynyt ilmi Janssonin kirjeenvaihdosta.
Novellien lisäksi kokoelmassa on esseet Saari ja Kavala lastenkirjailija 1960-luvulta. Niissä Jansson pohdiskelee saarelaisuutta ja lastenkirjailijana olemista. Muumitalo, Muumilaakso vuodelta 1979 on kuvaus Muumitalosta liittyen Janssonin, Tuulikki Pietilän ja Pentti Eistolan kanssa tehtyyn pienoismalliin. Lopuksi on vielä Kerran puistossa, lyhyt tunnelmapala vuodelta 1995, Janssonin elämän loppuvuosilta.
Bulevardi ja muita kirjoituksia on kulttuuriteko, hieno kokoelma tunnetun taiteilijan vähän tunnettuja töitä. Sirke Happonen on tehnyt hienoa työtä valikoinnin ja suomentamisen kohdalla sekä kirjoittanut valaisevat esipuheet, jälkikirjoitukset ja kuvatekstit.