Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Leena Aavameri on tehnyt kirjan palomiehistä ja heidän arjestaan. Brankkarit kuvaa palomiesten työtä faktaruutujen, palomiesten omien kokemusten ja mielipiteiden sekä päiväkotilasten kommenttien avulla.
Brankkarit-kirjassa on paljon hyvää. Kun Aavameri päästää palomiehet omalla äänellään kertomaan kokemuksistaan ja mielipiteistään, Brankkarit on palomiesten työtä kuvanneen Pelastajat-sarjan kirjallinen vastine. Palomiesten kommentit ovat suoria, hyvin epäkorrekteja ja mielenkiintoisia. He eivät silottele sanojaan, mikä on nykyisessä hienotunteisuutta vaalivassa yhteiskunnassa aina piristävää.
Kirjaan on koottu myös yleistietoa esimerkiksi palomiesten koulutuksesta ja usein moitteita saavasta sairaankuljetuksesta. Tämänkaltainen tieto tukee kirjan antia, mutta ei ole sen olennaisin osa. Päiväkotilasten ”hassut” jutut vaikuttavat enimmäkseen sivuntäytteeltä.
Jos Brankkarit koostuisi vain edellä mainituista osioista, se olisi lajissaan yhä verraton kirja. Valitettavasti kirjan ongelma paljastuu jo ensimmäisessä luvussa ja on jäädä sen vuoksi kesken. Pettymystä aiheuttaa Aavameren dramatisoinnit, fiktiiviset tapahtumakuvaukset, joissa mikään klisee ei saa levätä rauhassa. Varsinkin Naisia, naisia antautuvaisia -luku herättää vain myötähäpeää. Tällaista kerrontaa ei pitäisi sallia edes luovan kirjoittamisen kursseilla.
Lopputuloksena Brankkarit on sekä iloinen yllätys että puuduttava pettymys. Jos Aavameri olisi malttanut omistaa koko kirjan palomiesten omakieliselle tarinoinnille, Brankkarit olisi ollut lähellä täysosumaa.