Kauhun mestarin Stephen Kingin tuorein uutuus on Billy Summers. Kirjan nimeä kantava päähenkilö on palkkamurhaaja, joka on tehnyt pitkän uran. Mielenkiintoisen hänestä tekee hänen moraalinsa: Summers ottaa kohteekseen vain henkilöitä jotka mielestään ansaitsevat kuoleman.
Summers on kuitenkin päättänyt lopettaa, kunhan saa tehtyä vielä viimeisen tehtävän. Tämä ei olekaan yksinkertainen asia, vaan vaatii heittäytymistä peiterooliin. Summers alkaa esittämään kirjailijaa pikkukaupungissa, johon hänen kohteensa on määrä tulla oikeudenkäyntiin. Samalla hän joutuu miettimään omaa tilannettaan tarkasti: antavatko iskun tilanneet hänen lähteä iskun jälkeen? Asiat vain monimutkaistuvat, kun Summers tapaa Alicen, nuoren naisen, joka on pahasti pinteessä.
Yliluonnollisuus ei näyttele suurta roolia tässä Kingin teoksessa. Enimmäkseen nämä ovat kingimäiseen tapaan viittauksia hänen muihin teoksiinsa. Näiden huomaaminen faneille on Kingin tuotantoa lukiessa aina hauska sivuhuomio.
Vertailukohtia kirjalle löytyy paljon. ”Viimeinen tehtävä” itsessään on hyvin useasti käytetty juonirakenne ja tässä se on yhdistetty noir-maiseen kuvaukseen. Vain pahoja ihmisiä tappava palkkamurhaaja toi mieleen vahvasti tv-sarja Dexterin. Kenties kuluneista lähtökohdista huolimatta kirja tuntuu tuoreelta ja säilyttää lukijan mielenkiinnon.
Kokonaisuutena Billy Summers ei varmaankaan ole ihan sitä mitä Stephen Kingiltä olettaisi. Siinä on silti Kingin henkilöläheinen kirjoitustyyli ja toimiva tarina.