Erilaisten työmaiden ohi tulee käveltyä melkein päivittäin ja betoni on tietysti modernissa yhteiskunnassa läsnä lähes kaikkialla. Mutta vaikka betoni on maailman käytetyin rakennusaine, kuinka moni tietää miten betonia oikein valmistetaan ja käytetään, ja mitä työmailla tarkalleen ottaen oikein tapahtuu?
Betonia! on toinen osa Salla Savolaisen erilaisista työmaista kertovaa kirjasarjaa. Suosiota saanut ensimmäinen osa Asfalttia! on tosin jäänyt minulta lukematta, mutta varmaan siihen pitää jossain välissä palata, sillä ainakin Betonia! on lastenkirjana melkeinpä nerokas.
Kirjan runkona toimii Koistisen ja Piki-koiran työntäyteiset päivät työmaalla, mutta tarinallisuus ei oikeastaan ole tässä kirjassa se juttu, vaan nimenomaan tiedollinen puoli: kaikki ne lukuisat työkoneet ja muut ihanat tekniset yksityiskohdat. Arvostan sitä, että vaikka Betonia! lastenkirja onkin, kirjassa ei sorruta käsittelemään aihetta liian suuripiirteisesti, vaan Savolainen on todellakin syventynyt aiheeseensa ja tarkat kuvitukset näyttävät yksityiskohtia myöten miten homma toimii. Betonin raudoittaminen, anturimuotit ja syklonitornit tulevat lukijalle nopeasti tutuksi.
Kuvittajalle tällaiset hyvin tekniset yksityiskohdat voivat olla kinkkisiä siinä mielessä, että kuvitus alkaa helposti näyttää joko tylsältä tekniseltä piirrokselta, tai sitten siltä, että valokuvista on otettu hieman liiankin tarkasti mallia. Savolaisen tyyli pysyy kuitenkin kautta linjan veikeän luonteikkaana, vaikka piirrettävänä onkin vaikka minkälaista betonirekkaa ja -pumppua. Kirjan kuvitus onkin poikkeuksellisen vaikuttavaa, ja on hauska nähdä miten Savolaisen tyyli on vuosien mittaan kehittynyt tähän pisteeseen.
Positiivista kirjassa on myös se, että siinä ei olla unohdettu betonintuotannon saastuttavuutta. Betonin tärkeimmän raaka-aineen sementin valmistushan on suurimpia yksittäisiä ihmisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjen lähteitä, joten on aika oleellista, että tätäkään puolta ei unohdeta.
Vaikka yksityiskohtiin uppoaminen on kirjan vahvuuksia, niin se myös tarkoittaa sitä, että kuvakirjaksi tässä on välistä aika haastavaa sisältöä, eli ihan pienemmille kirja on varmaankin monilta osin liian vaikea. Joitakin käsitteitä olisi voinut myös havainnollistaa lapsille enemmän. Esimerkiksi kirjassa puhutaan paljon kuutioista, joka muistin virkistykseksi on siis m³ = 1 m × 1 m × 1 m. Tämä jää kuitenkin lapselle helposti hyvin abstraktiksi asiaksi, jos asiaa ei visualisoinnin kautta jotenkin selkeytetä.
Kaiken kaikkiaan kirja on kuitenkin todella onnistunut kokonaisuus, ja varmasti sellainen joka innostaa myös poikia kirjan ääreen. Jään mielenkiinnolla odottamaan sarjan kolmatta osaa, jossa tutustutaan romuaseman toimintaan.