Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Tällä hetkellä maailman paras jalkapallojoukkue on FC Barcelona. Sen pelitapa on totaalista jalkapalloa puhtaimmillaan: kentällä kaikki vaikuttaa kaikkeen, puolustuspeli perustuu pallon nopeaan takaisinvoittamiseen menetyksen jälkeen, ja useimmiten Barçan maalit tulevat pitkien jauhavien lyhytsyöttökuvioiden päätteeksi. Barçan pelitapa on vaikuttanut runsaasti myös Espanjan maajoukkueen pelitapaan, sillä onhan suuri osa Espanjan nykyisen edustusmiehistön avainpelaajista seurajoukkueessa Barcelonan miehiä.
Sandro Modeon Barça-kirjan tavoitteena on valottaa sitä, miten tähän pisteeseen on tultu. Totaaliseksi jalkapalloksi kutsutun pelitavan juuret ovat kaukana, mutta viimeistään ne tulevat esille vuoden 1974 MM-turnauksen loistavan Hollannin pelissä. Joukkueen valmentaja oli Rinus Michels ja suurin tähtipelaaja Johan Cruijff. Perinteiset kiinteisiin pelipaikkoihin sidotut kenttäroolit alkoivat väistyä kokonaisvaltaisemman pelikäsityksen tieltä. Lyhyet syötöt, pallonhallinta ja vastustajan johdonmukainen prässääminen ovat avaintekijöitä. Cruijffin siirryttyä Barcelonaan ensin pelaajaksi ja sittemmin, vuosiksi 1988–1994, myös valmentajaksi, alkoi katalonialaisen Dream Teamin koulutus.
Cruijffin Dream Team voitti Euroopan cupin vuonna 1992, mutta sai elämänsä selkäsaunan finaalissa kaksi vuotta myöhemmin. Cruijffin joukkueessa huipulle nousi Barcelonan oman junioriakatemia La Masian läpikäyneitä jo lähes lapsesta Barcelonan pelitavan sisäistäneitä nuoria huippuja. Yksi suurimmista oli Josep ’Pep’ Guardiola, josta tulisi Barcelonan tähänastisista valmentajista menestynein. Guardiola nousi päävalmentajaksi vuonna 2008, ja hänen aikanaan Barça Messin, Xavin, Iniestan, Puyolin, Busquetsin, Valdezin (kaikki La Masian kasvatteja!) ja monen muun tähden voimin nousi ällistyttävään mestaruuslentoon lähes kaikissa turnauksissa ja sarjoissa.
Sandro Modeon kirja ei ole Barçan seurahistoriikki, vaikka sen kannesssa Lionel Messi tuulettaakin jälleen yhtä maalia. Se kertoo nimenomaan pelitavasta, totaalisesta jalkapallosta ja sen avaintekijöistä. Pääpaino on siis valmentajissa. Modeon tyyli lukuisine lainausmerkkeineen ja sulkeisiin lisättyine huomioineen sekä melko runollisine vertauksineen muun muassa kvanttifysiikkaan ja barokkimusiikkiin ärsyttää välillä, mutta kiinnostavaa luettavaa Modeon lähes kritiikitön ylistys on. Oikeastaan olisi mukava lukea Sandro Modeon toinen teos L’alieno Mourinho (Isbn Edizioni, 2010), joka kertoo Barçan 2000-luvun kovimmasta vastustajasta, Portoa, Chelseaa, Internazionalea ja viimeisimpänä nyt Real Madridia luotsanneesta portugalilaismanageri José Mourinhosta. Kirjoittaja itse toteaa näiden muodostavan eräänlaisen toisiaan täydentävän diptyykin. Valitettavasti Mourinho-kirjaa ei liene saatavilla suomeksi.
Sandro Modeon Barça on tiivis asiateos jalkapallotaktiikasta kiinnostuneille. FC Barcelonan ystäville se on lähes pakollista luettavaa, muillekin sitä kelpaa kyllä suositella.
