Barbapapat ovat yksiä käännetyn lastenkirjallisuuden kestävimpiä teoksia. Ne ovat esiintyneet lasten kuvakirjoista 70-luvulta lähtien ja saaneet uusintapainoksia tasaisesti. Tuoreimmat uusintapainokset ovat kääntökirjoja, jossa on näppärästi yhdistetty kaksi eri Barbapapa-tarinaa yhdeksi kirjaksi. Se onkin hyvä, sillä yksittäiset Barbapapa-tarinat tuppaavat olla lyhyehköjä.
Barbapapat ovat Annette Tisonin ja Talus Taylorin yhdessä luomia hahmoja. Näitä yhdistää värikkyys ja ennen kaikkea kyky muuttaa muotoaan. Tämä muodonmuutos on tarinoiden jännittävin osuus, sillä Barbapapasta saattaa yhdessä hetkessä tulla vaikkapa laiva tai lentokone. Ensimmäisten tarinoiden jälkeen mukaan on liittynyt Barbapapan puoliso Barbamama sekä heidän seitsemän lastaan Barpapienet.
Barbapapan saaressa Barbapapat ovat aluksi väsyneitä. He ovat ahertaneet pitkän vuoden ja ulkona on sateista. He saavat idean lähteä lomalle. Lomakohteeksi löytyy trooppinen saari. Saarella ei elo kuitenkaan ole täysin helppoa, sillä Barbapienet joutuvat riitaan keskenään. Siitäkin riidasta onneksi selvitään.
Barbapapan puussa puolestaan Barbapapat ovat marjastamassa. Paras Barbapapojen tietämä marjapaikka on pienen lammen keskellä olevassa pienessä saarekkeessa. Siellä on myös puu, jossa asuu pöllö. Puu on kuitenkin pahasti kallellaan. Jos Barbapapat eivät asiaan puutu, menettää pöllö kotinsa. Pelastustoimet luovat kuitenkin uusia haasteita, mutta haasteet on tehty voitettavaksi.
Nämä kaksi Barbapapa-kirjaa ovat minun suosikkejani. Mielikuvitus laukkaa niissä villinä, Barbapapat muuttavat muotoaan milloin miksikin. Kuvitus on värikkäämpää ja kun Barbapapoja on useampia, he voivat ratkoa monipuolisempia juttuja yhdessä. Samalla sivuilta löytyy automaattisesti enemmän mitä osoittaa lukevalle lapselle.