Uuden Auringon Kirja -sarjan neljäs ja varsinaisesti viimeinen osa Autarkin linnoitus on ilmestynyt. (Sarjaan kuuluu myös itsenäinen jatko-osa The Urth of the New Sun.) Massiivisen neljän kirjan sarjan oli alun perin tarkoitus olla yksi massiivinen opus. Osittain tämä teki kirjan aiemmista osista hieman hankalat arvioitavat. Rakenteellisesti kun tarina vain jatkui ilman kaksisia siirtymiä. Sarjan keskiössä on Severian, joka on matkannut kiduttajan oppipojasta asemassaan ylöspäin.
Genrensä puolesta Uuden Auringon -sarja on ensivilkaisulta fantasiaa, mutta tarkemmalla tarkastelulla kirja paljastuu sijoittumaan kauas ihmiskunnan tulevaisuuteen, jossa Maapallo tuntuu tekevän kuolemaa ja ihminen on osittain taantunut taaksepäin.
Kuoleva maa -genre on hyvin lähellä yhtä suosikkiaihepiiriäni: maailmanlopun jälkeistä maailmaa. Ainoa ero taitanee olla, että kirjan keskiössä ei ole yhtä isoa kriisiä, josta pyritään selviämään.
Gene Wolfea yleisesti pidetään kirjailijoiden kirjoittajana: sarjan monisyinen juoni sai minut ensiksi hieman sekaisin. Tarinan joukkoon tuntui eksyneen täysin irrallisia lyhyitä tarinoita, jotka tuntuivat vain häiritsevän juonenkulkua. Irralliset tapahtumat hiljalleen kuitenkin saivat merkityksensä ja sarjan päätyttyä ne eivät tuntuneet enää heikkouksilta.
Kirjan päähenkilö Severian on onnistunut hahmo. Hän on samalla mielenkiintoinen, tuntumatta kuitenkaan rakennetulta. Sarjan muut hahmot eivät oikein pääse hänen tasolleen, mutta se johtuu enemmänkin siitä, että tarinaa kerrotaan Severianin kautta.
Kirjasta kiinnostuneen kannattaa tutustua myös Mikon aiemmin kirjoittamaan arvosteluun englanninkielisestä versiosta.