”Mitä ikinä kerrottekaan, olen luultavasti kuullut – ja nähnyt – pahempaa.”
Noin sanoo keskitysleirin läpikäynyt kirjan kirjoittaja kunniamerkkien koristamassa univormussaan vastaanotolle tulleelle everstille.
Olemme siis elämää suuremman asian parissa: kuoleman kimpussa. – Niitä keskitysleiritarinoitako taas, kuuluu tuhahdus, nehän on tuhannesti kerrottu ja luettu.
Nyt toisenlainen selviytymistarina, tässä tarinassa kannatta pysyä mukana. Kertojana on edelleen Yhdysvalloissa potilaiden vastaanottoa pitävä psykologi, yli yhdeksänkymmenen ikäinen unkarilaissyntyinen Edith Eger (s. 1927), jonka viime hetkellä Auschwitzin ruumiskasasta havaitsi ja pelasti amerikkalainen sotilas.
Edithin selviytymistarinassa keskeistä on hänen toinen ’reissunsa’ vuosikymmenten jälkeen Auschwitziin: tuo pelottava matka puhdisti ja kirkasti lopullisesti Edithin mielen.
Tuota matkaa aikaisemmin Eger oli törmännyt kirjaan, jolla oli yhtä ratkaiseva merkitys kuin myöhemmällä keskitysleirimatkalla. Kirja oli toisen selviytyjän, itävaltalaisen Viktor Franklin Ihmisyyden rajalla -selviytymistarina Auschwitzista. Se oli kirjojen kirja, joka valaisi Edithin tulevaisuuden. Ilmankos itsekin olen tuon kirjan asettanut kolmen vaikuttavimman kirjan joukkoon.
Tämän Edith Egerin kirjan arvostan myös korkealle ja suurella kunnioituksella ja hartaudella olen sen lukenut ja iloinnut siitä, että on olemassa ihmiskunnassa kaiken pahuuden keskellä näin valovoimaisia, syvältäluotaavia, tulevaisuususkoa valavia ja jakavia persoonia.
Muuten olen sitä mieltä että kirjan suomalainen nimi on kosiskelevan kaupallinen ja epäolennainen, vaikka onhan Edith nuoruudessaan balettitanssija ollut ja vieläkin luentojensa päätteeksi heilauttaa jalkansa korkeaan potkuun. Menköön siis nimi noineen, sillä joutuihan Edith tanssimaan itselleen Mengelelle.
Ja tanssi Edith, 56 v., vuonna 1983 myös suuresti arvostamansa ja kunnioittamansa Viktor Franklin, 78 v., kanssa konferenssin päättäjäisiltana:
”Kaksi ihmistä iloitsemassa nykyhetken ihmeestä. Kaksi kukoistavaa selviytyjää, jotka olivat löytäneet vapauden.”