Kuka löysi Amerikan? Kristoffer Kolumbus, sanoo joku. Viikingit ehtivät ensin, korjaa toinen. Tosiasia kuitenkin on, että vielä ennen viikinkejä Amerikassa vierailivat tietysti Asterix ja Obelix.
Kuinka siinä niin kävi? No, härkävankkurit, jotka tuovat kalaa Parisiumista tuttuun gallialaiskylään, ovat lakossa, joten Amaryllix ei saa tuoretta kalaa. Ajatus siitä, että kalaa kalastaisi vierestä merestä on Amaryllixille mahdoton: hän myy vain parasta Parisiumin kalaa. Eihän vastaongittu kala edes haise…
Koska tietäjä Akvavitix tarvitsee suhteellisen tuoretta kalaa taikajuoman tekemiseen, Asterix ja Obelix lähtevät merelle kalaan. Sattuu vähän vaikeampaa merenkäyntiä ja lopulta ystävykset päätyvät maihin outoon paikkaan, jossa on villisikojen sijasta kummallisia lintuja, klukluja, ja paikalliset roomalaisetkin ovat vähän kummallisia. Asterix ja Obelix ovatkin Amerikassa! Amerikassa joudutaan tietysti kaikenlaisiin seikkailuihin, ja kotimatkakin järjestyy lopulta Amerikan löytävien viikinkien kyydissä.
Asterix ja suuri merimatka on uudessa laitoksessaan saanut skarpin tekstityksen ja uudet, kirkkaat värit. Valitettavasti tämä kirja ei ole kovakantinen, vaan pehmytkantinen albumi. Harmi, aikaisemmat kovakantiset (kuten Asterix legioonalaisena) olivat varsin miellyttäviä. Sisältö kuitenkin ratkaisee, ja se on kunnossa. Tarina ei ole ihan terävintä, mitä Goscinny on kirjoittanut, mutta Asterixin ystäville tarjolla on silti tuttua huumoria.