Aloitin vähän nurinkurisesti Mia Kankimäen tuoreemmasta kirjasta Naiset joita ajattelen öisin, mutta sen luettuani oli selvää, että esikoisteos kuuluu myös lukulistalle.
Tässäkin kirjassa kerrotaan pitkälti kirjan kirjoittamisen prosessista. Kankimäki jättää kotinsa ja työnsä mainostoimittajana ja lähtee vuorotteluvapaalle kirjoittamaan kirjaa yli tuhat vuotta sitten eläneestä Sei Shōnagonista, joka on yksi varhaisimpia tunnettuja naiskirjailijoita, Tyynynaluskirjan kirjoittaja.
Heian-kaudella hovissa vaikuttanut Sei on tehnyt Kankimäkeen suuren vaikutuksen jo kymmenen vuotta aikaisemmin ja siitä nousee syy viettää aikaa Japanissa – Kankimäki päättää tutkia Sein elämää ja kirjoittaa aiheesta kirjan. Haaste on melkoinen, sillä urakkansa alussa Kankimäki ei esimerkiksi osaa lainkaan japania.
Lukija pääsee mukaan kiehtovalle matkalle, joka vie Kiotoon tutustumaan Heian-kauden omintakeiseen maailmaan, jossa hovin naiset kirjoittivat paljon. Aikakaudelta on säilynyt muun muassa varhainen naisen kirjoittama romaani, Genjin elämä, ja Sei Shōnagonin Tyynynaluskirja, joka muistuttaa tyylilajiltaan lähinnä blogia listoineen, pohdintoineen ja juoruiluineen.
Matkan varrella on monenlaisia haasteita ja vaikeuksia. Kankimäen Japanin-matkan toinen osa sattuu keväälle 2011, joten Fukushiman ydinvoimalaturmasta saadaan mielenkiintoinen lisämauste tarinaan.
Pidän Kankimäen tyylistä. Se on henkilökohtaista ja oman elämän ympärillä pyörivää, mutta siinä sivussa lukija sivistyy Japanista ja Heian-kulttuurista ja törmää monenlaisiin mielenkiintoisiin ajatuksiin ja näkökulmiin. Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin on yllättävien kohtaamisten kirja, josta ei etukäteen täysin tiedä, mitä kaikkea siltä saakaan.