Tarkastelun alainen kirja ei ole kasvissyöjille. Tämä asia on pihvi. Mutta termistä ”äijäruokaa” sen kohdalla voidaan mielestäni olla montaa mieltä. En nimittäin pidä itseäni kovinkaan äijämäisenä ruokailijana, mutta tämän kirjan avulla loihdittujen aterioiden ääressä olen viihtynyt sangen hyvin.
Mitäpä tämä lihansyöjän käsikirja sitten tarjoilee? Tässä kohtaa lienee parasta mainita, että Asia on pihvi käsittelee ainoastaan naudanlihaa, siis sianlihan karttelijat, tervetuloa mukaan. Kaikki alkaa pihvilihan valinnasta ja teoksen ensimmäisille sivuille onkin koottu muutaman sivun pikaopas, joka esittelee avaintekijät laadukkaimman lihan valitsemiseen ja ostamiseen sekä lihan säilytykseen. Lisäksi esitellään naudan osat ja niiden käyttötavat ja annetaan vinkit sopivimpiin valmistusmenetelmiin sekä läpikäydään pihvien paistoaikoja haluttujen lopputulosten saavuttamiseksi. Itse reseptiosiot jakautuvat sen mukaan valmistetaanko pihvejä tai paistia naudan etu- vai takaosasta, joiden lisäksi kirjan kolmas luku esittelee annoksia kahdelle sopivaan ateriaan. Viimeinen luku on omistettu lisäkkeille.
Tähän astiset käyttökokemuksemme ovat olleet ainoastaan positiivisia ja vaikka kokonaisia aterioita kirjan pohjalta on syntynyt vasta yksi, se vietteli sen verran syvästi, että kirjaa uskaltaa jo sen perusteella suositella. Lisäksi olemme kahdella kokemuksella todenneet myös lisäkeosion sangen toimivaksi. Lisäkkeet eivät muuten sisällä pihaustakaan lihaa, eli mikäli tämä kirja jostakin syystä sattuisi päätymään kasvissyöjän hyppysiin, ei tämänkään tarvitsisi heittää sillä vesilintua. Päinvastoin.
Koekeittiössämme ovat valmistuneet täytetyt pihvit vuohenjuusto-minttukuskusin kera ja lisäkepuolelta pinaattimuhennos sekä kukkakaalipaistos. Näistä kokemuksista on hyvä lähteä jatkamaan ja olenkin vakuuttunut, että ainakin meidän taloudessamme tälle opukselle riittää kysyntää.
Suosittelen tietysti kaikille kovan luokan lihansyöjille, mutta myös niille, jotka haluavat vain silloin tällöin nauttia laadukkaasta liha-ateriasta. Mikäli taas uskoo siihen, että tie miehen (tai naisen) sydämeen käy vatsan kautta, kirjan ”Kahdelle”-osio tarjoaa varmasti oivan ratkaisun lihaa syövän illallisvieraan tyytyväiseksi tekemiselle. Unohdetaan tuo ”Äijäruokaa” ja todetaan vain, että Asia on pihvi.
P.S. Mikäli joku tosiäijä nyt sattuu pelästymään, niin kyllä tämän teoksen avulla ihan äijämäisiinkin suorituksiin pystyy. Nämä ovat niitä valintakysymyksiä.