Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
- incel
- stacy
- chad
- red pill
- black pill
- ätmi
Tuntemattomia käsitteitä kaikki heti kirjan alussa jonossa. Olenko jäänyt paljonkin vaille, jos ei noita tunne? Piti selvittämän.
Raiskataan ja tapetaan polkupyöräilevä stacy, asialla Red pill taikka Black pill. Siis kaunis nainen, johon nuorella miesraasulla, naisvihaajalla, tahtomattaan selibaatissa elävällä incelillä ei ole mitään mahkuja. Tuollaiset stacyt kuuluvat chadeille, komeille jykeväleukaisille alfaurosatleeteille, eivät ätmeille kakkosluokan kouluttamattomille, ruokottomille miehille, jotka viettävät yönsä tietsikalla pelaten ja sometellen foorumeillaan.
Ollaanpa aika kaukana omalta mukavuusalueelta tämän kirjan kanssa! Mutta hyvää tekee käydä välillä kylmässä suihkussa. Joten jatketaas.
Päästään lehden toimituksen ja poliisilaitoksen sisätiloihin, joihin ei niin vain ole sivullisilla menemistä, seuraamaan miten raiskausmurhan tutkinta etenee. Ollaan läsnä obduktiossakin. Toimittaja Hanna ja avomies, konstaapeli Ville kuljettavat juonta eteemme. Hanna on noiden syrjäytyneiden incelien terapiaryhmän tilapäisenä avustajana, mitä kautta homma alkaa purkautumaan.
Ei kirjaa, jottei jotain uutta kerry mielen päälle. Tässä tapauksessa sanasto sekä syitä syrjäytymiseen. Siinä Anne Mannerin Asfalttiviidakon plussat.
Todellisia pahoinpitelyjä, raiskauksia, tappoja ja murhia tuntuu olevan maa täynnä, kun lukee, kuuntelee, katsoo uutisia median välittäminä. Siksi kysytyttää, miksi vielä samaa fiktiona. Ja samaan syssyyn vastauskin muotoutumassa: personointi elävöittää, tekee asiasta läheisemmän, polttavamman. Ei jätä kylmäksi niin kuin toistuvat uutiset. Moraali oikeasta ja väärästä vahvistumistaan vahvistuu.