Vyöryn luettuani teki mieleni tutustua laajemminkin Niina Revon tuotantoon. Kirjastosta mukaan tarttuivat Kompleksi ja tämä Arpi. Kovin pitkälle ei tarvinnut sivuja käännellä, kun asia selvisi: Arpi on rintasyöpäkertomus.
Niina Repo kertoo pienessä kirjassaan oman syöpäkokemuksensa. Kirja koostuu pienistä katkelmista, jotka kuvaavat tunnelmia matkan varrella. Kuten tällaiseen sairaskertomukseen kuuluu, fiilikset vaihtelevat haudanvakavista kalmanmustaan huumoriin.
Kirjaa kuvittavat Laura Malmivaaran valokuvat Revosta. Kuvissa on uskallusta ja herkkyyttä.
Lukijan on helpompi lukea, kun lopputulos on ajan kulumisen paljastama: Repo selviää kyllä. Matkan varrella saa kuitenkin liikuttua, kun joutuu kohtaamaan ajatuksen pienten lasten äidin ennenaikaisesta kuolemasta syövän kynsissä.
Arpi on varmasti tekijälleen erityinen ja tärkeä, mutta kyllä siitä ulkopuolinen lukijakin saa koskettavan näkökulman sairastamiseen.