Tallinnan apteekkari Melchior kyntää syvällä varjojen mailla vaimonsa kuoleman jälkeen. Poika Melchior nuorempi on Saksassa apteekkarinopissa, tytär Agatha on siirtynyt Piritan luostariin. Yksinäinen apteekkari hakee apua yhä useammin pullon suusta, ja työtkin meinaavat jäädä tekemättä. Tallinnassa kuitenkin tapahtuu: dominikaaniluostarista on löytynyt kaupungin tapahtumia kokoava kronikka, joka tuntuu kätkevän salaisuuden, josta tietävien elinpäivät ovat luetut. Mutta vasta rakkaan ystävän kuolema saa Melchiorin heräämään apatiastaan. Itsemurhako? Ei, vaan kylmäverinen murha!
Apteekkari Melchior ja Tallinnan kronikka on viides osa Indrek Harglan 1400-luvulle sijoittuvaa dekkarisarjaa. Tallinnan lisäksi nyt liikutaan myös hieman Lyypekissä nuoren Melchiorin vaiheita seuraten. Vähän sivujuoneksi hänen kertomuksensa jää, mutta ehkäpä sarjan seuraavissa osissa myös tuo tarina saa jatkoa ja liittyy paremmin kehyskertomukseen.
Dekkaritarinan lisäksi Tallinnan kronikassa tutustutaan taas joihinkin 1400-luvun uskomuksiin ja tapoihin. Tällä kerralla keskiössä ovat katoliset perinteet erityisesti Corpus Christi -juhlan vieton merkeissä. Kristuksen ruumiin juhlaa vietetään kesällä, ja siihen liittyy kuvaelma Jeesuksen kärsimyskertomuksesta. Juhlakulkueen ja näytelmän järjestelyvastuu on Pyhän Ruumiin killan vastuulla, ja suurin osa Tallinnan kronikan keskeisistä henkilöistä on tässä mukana. Lisäksi saamme lukea myös keskiaikaisista kanonisen oikeuden päätöksistä, myrkyttäjistä sekä – temppeliritarien salaliitoista!
Indrek Harglan dekkareissa on aina paljon kiinnostavaa. Mukaansatempaavan kirjan lukee melko nopeasti. Suosittelen.