Apteekkari Melchior ja Pilatuksen evankeliumi on seitsemäs osa Indrek Harglan Apteekkari Melchior -kirjasarjassa. Indrek Hargla on virolainen tieteis-, fantasia- ja dekkarikirjailija. Hän on julkaissut kotimassaan yli 20 romaania. Suomessa hänellä on vankka ihailijajoukko, jatko-osat ovat odotettuja. Selvä jatkon odotus rakentuu tämän seitsemännenkin osan loppuun, joten saanemme piakkoin lukea kahdeksannen.
Minulle tämä seitsemäs oli ensimmäinen Apteekkari Melchior, en siis ole aloittanut ensimmäisestä Olevisten kirkon arvoituksesta. Ehkä siitä johtui, että olin hyvän matkaa ihmeissäni. Mikä tämä on? Dekkari? Historiallinen romaani? Vai kumpaakin yhdessä? Kirjan takakansi lupaa, että kirja vie lukijan keskiajan pimeälle puolelle, Tallinnaan ja salamurhaajien Lyypekkiin sijoittuvaan rikosromaaniin. Keskelle keskiajan kauppiaiden, raatimiesten ja konnien elämää ja kuolemaa. Etukannessa on: murhamysteeri keskiajan Tallinnasta.
Kirjassa eletään vuotta 1433, päätapahtumapaikka on Toompea, ympärillä on käynnissä kaksi sotaa. Toista sotaa käydään saksalaisen ritarikunnan ja Puolan välillä. Toinen tapahtuu kauempana: Hampuri tekee nopean ja menestyksellisen Itä-Friisinmaalle.
Johdannossa kerrotaan, että tuohon aikaan elämä läänitysmiesten ja talonpoikien välillä on erilaista kuin myöhemmin, talonpojilla on enemmän vapauksia. Aateliset viettävät puolet vuodesta maaseutukartanoissaan ja talvet kaupungissa, Toompealla.
Kirjan tapahtumien aikaan kaksi aatelissukua elää verikoston kierteessä, se haluttaisiin lopettaa. Suvut ovat aloittaneet sovitteluprosessin, mikä siihen aikaan on kertakaikkiaan nerokas: kummankin suvun saman ikäiset nuorukaiset annetaan luotettavan aatelismiehen holhoukseen. He kasvavat ja oppivat elämään yhdessä – ja unohtamaan koston. Mutta nyt asiat eivät menekään prosessin mukaisesti, toinen nuorukaisista murhataan. Syyllinen uskotaan olevan murhatun kasvinkumppani, ja murhaajana hän on joutumassa hirsipuuhun. Teloitusta estämään ja rikosta selvittämään kutsutaan apteekkari Melchior. Hän panee Tallinnassa olevan apteekkinsa säppiin ja muuttaa Tompealle, taloon, jossa murha tapahtui. Melchior alkaa selvittää, kuka ja miksi murha tapahtui. Ja selviäähän se – lopuksi. Selvittelyn lomassa lukija saa monenlaista tietoa Tompeasta, Tallinnasta, ritarikuntien keskinäisistä kahinoista ja ihmisten elämästä 1400-luvun alkupuolella.
Ei minusta ihan Hargla-fania tämän yhden kirjan perusteella tullut, silti voin kirjaa lämpimästi suositella. Ennen kaikkea siksi, että tarinasta saa paljon historiallista tietoa, ja kerronta on kiireetöntä ja leppoisaa. Mielenkiintoista oli lukea sekin, että on ollut aika, jolloin apteekkari ei ajatellut pelkästään yrityksensä voittoja. Hän oli läsnä asiakkailleen, oppi tulkitsemaan ihmisiä ja heidän käyttäytymistään, huomaamaan pienetkin vihjeet. Rikostutkinnassa näitä taitoja tarvitaan. Ja siksi murhamysteeriä selvittämään kutsuttiin apteekkari.