Ansiosidonnainen kuolema esittelee lukijalle nuoren naisen – hänen nimeään ei kerrota missään vaiheessa – joka ei ole oikein tiennyt, mitä tehdä elämässään. Lopulta hän on päättänyt ryhtyä opiskelemaan kauppaopistossa. Kevään lopulla tarvitaan harjoittelupaikka, ja nainen menee työvoimatoimistoon harjoittelijaksi. Toimistossa ihmissuhteet ovat kireähköt, eikä mielenkiintoista työtä tahdo oikein löytyä: on vain tylsiä toimistorutiineja, monistusta ja vanhojen asiakirjojen silppuamista. Sitten toimiston johtaja Vauhkonen, josta kukaan ei juuri ole pitänyt, murhataan työhuoneessaan. Poliisit alkavat tietenkin tutkia asiaa, ja minäkertojakin joutuu moneen kertaan kuulusteltavaksi, vaikkei hän olekaan nähnyt tai kuullut mitään.
Samaan aikaan naisen yksityiselämässä tapahtuu uusia asioita. Hän tutustuu salaperäiseen Jamiin ja tämän kautta vieläkin salaperäisempään komeaan Aleksiin. Ensin seurustellaan yhdessä Jamin kanssa, mutta suhde ei tahdo oikein ottaa onnistuakseen, ja lopulta Aleksi alkaa vallata naisen mielen yhä enemmän.
Romaanin takakannessa kirjalle luvataan yllätyksellistä loppuratkaisua, mutta dekkareita paljon lukenut lukija arvannee kyllä murhaajan aika pian. Tarina ei siis ole maailman omaperäisin, mutta Katja Alm onnistuu vallan hyvin pitämään yllä mystistä ilmapiiriä. Kerronta tihenee loppua kohti melko tehokkaasti, ja tunnelma on jotenkin unenomainen. Lukija joutuu koko ajan miettimään, ovatko henkilöt todella sitä miltä näyttävät. Kelpo perusdekkari siis tämäkin.