Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Tämä kirja on jännä, oivaltava ja äärimmäisen koukuttava. Siinä on totta ja tarua niin sekaisin, että ei välttämättä huomaa, jollei tiedä, missä raja menee.
Vilmalotta Henriksson on Talouselämä-lehden toimittaja ja hän lähtee sukunsa juurille Inkeroisiin juttumatkalle selvittämään, mikä on tehtaan salaisuus, kun se vaan vuodesta toiseen porskuttaa, vaikka tehtaita ajetaan alas ihan läheltäkin.
Aika kiva pointti se, että kirjan kirjoittaja, Risto Malin, on ollut Talouselämä-lehden toimittaja. Kun hän jäi eläkkeelle 2020, niin hänen ”kynänsä” ei. Tarinat jatkuvat ja se on hyvä.
Vilmalotta törmää sitten yhteen sun toiseen juttuun, niin että on niitä salaisuuksia muitakin kuin se, miksi tehdas pysyy voimissaan. Hänen isoisänsä naisystävä Helmi on kävelevä historiankirja ja häneltä saa tietoja milloin mistäkin tapauksesta.
Miksi musta kynttilä sytytettiin aika ajoin tehtaan portille, alkaen vuodesta 1918? Ei voi olla sama henkilö, koska aikajana on niin pitkä. Vilmalotan isoisä on toiminut poliisina ja onpa jäänyt hämärän peittoon mysteeri, joka kiinnostaa hänen lapsenlastaan oikein kunnolla.
Kun kerrotaan jotain rikosta, niin ahaa, muistaa, että tuopas onkin totta, koska olen siitä lukenut. Lisäksi niille, jotka tuntee Inkeroista ja lähiseutuja, on mukavaa lukea tutuista paikoista. Joskaan se haittaa, vaikka ei mitään tietäisikään, sillä tarina ei siitä kärsi.
Kirjan tyyli on ennen kaikkea vetävä ja se siis todella pitää otteessaan. Mitä Vilmalotta saa selville? Samalla kun tapaa vanhan ystävänsä Jannen, josta on suunnaton apu. Loppua kohden vauhti kiihtyy, niin että on pidettävä itsestään kiinni, ettei putoa, kun niin on tiukat kaarteet.
Kun pääsee loppuun, voi vain huokaista syvään, että olipas kyyti!
