Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Sergei Barmin on animaattori. Hän ei kuitenkaan tee piirroselokuvia, vaan elävöittää kuolleita, herättäen näiden muistot henkiin. Animointi on kaupaksi käyvä taiteenlaji, johon kuka tahansa ei pysty. Barmin on suorastaan hyvä. Siksipä eräänä päivänä hänen palveluksiaan tulee kyselemään muuan Mihail Mihalytš turvallisuuspalvelu FABOsta, joka haluaisi käyttää animaattorien palveluksia terrori-iskujen estämiseen.
Animaattorin juoni on fiktiivinen toisinto vuonna 2002 tapahtuneesta Moskovan teatterikaappauksesta. Tšetšeenit on kirjassa vaihdettu katšaareiksi, mutta itsenäisyyttä ajavista separatistiterroristeista ja verisenä jatkuvasta sodasta on yhtä lailla kyse. Animaattorin taitojen kautta lukija pääsee kurkistamaan, miltä terroristista tuntuu hetkeä ennen pommin räjähdystä ja mitä ajatteli terroristin vieressä istunut mies.
Animaattori tuntuu tyyliltään vahvasti venäläiseltä kirjalta. Volosilla on hersyvä, hauska tyyli kirjoittaa, vaikka aihe on vakava. Kirjasta löytyy muun muassa tällainen luonnehdinta eräästä epämiellyttävästä henkilöstä:
Hänellä oli pyöreä kissamainen pää, ruokkoamattomat mustat viikset, itkuinen, rautatieaseman kerjäläisen ääni sekä sellainen puheenparsi, joka pani koko ajan odottamaan, että hän saattaisi päästää suustaan aivan mitä tahansa, mutta koska sitä ei kuitenkaan tapahtunut, kuunteleminen oli yhtä nautinnollista kuin pitkäksi venynyt synnytys.
Kaunista. Volos kuvaa muutenkin tapahtumia hienosti niin venäläisten kuin katšaarien näkökulmasta. Animaattori Barmin antaa tarinalle hyvät puitteet. Animaattori oli nautinnollista luettavaa mielenkiintoisesta aiheesta.
