Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Andre Agassin elämäkerta kuvaa Agassin elämää nuoresta pojasta aina ammattilaisuran jälkitunnelmiin. Lapsuus ei ole koskaan mukavaa, eikä ainakaan pojalle, joka vihaa tennistä mutta josta isä on päättänyt karjua ja pelotella maailman parhaan tennispelaajan. Agassin nuoruusvuosien elämässä on vain vähän valonpilkkuja, mutta sitäkin enemmän ongelmia: hankala isäsuhde, painon kertyminen, hiustenlähtö, tyttöystävät. Isähahmoksi löytyy onneksi Gil Reyes, johon kehittyvää suhdetta Agassi kuvaa hyvinkin herkästi.
Agassi etsii koko kirjan ajan täyttymystä elämälleen, mutta kun elämä on rakennettu urheilulajille, jota hän vihaa, täyttymys ja onni karkaavat yhä kauemmas. Ruoka, huumeet ja ihmissuhdeongelmat piinaavat. Lopulta vaimo Stefanie (Steffi) Graf ja lapset helpottavat sisäistä tuskaa.
Kirjan englanninkielinen nimi on Open ja hyvin avoin Agassi kirjassaan onkin. Hänen ajatuksensa ovat kuitenkin niin hiottuja ja hyvin muotoiltuja, ettei niiden henkilökohtaisuus saa lukijaa tuntemaan itseään tirkistelijäksi tai halpahintaisen paljastusromaanin lukijaksi. Kirjasta puuttuu virkistävästi urheiluelämäkertojen rehentelevä sävy. Agassi näyttäytyy hieman passiivisena, alemmuuskompleksista kärsivänä ja kapinoidessaankin hukassa olevana miehenä. Hän suhtautuu itseensä kriittisesti, ja kesken jääneen lapsuuden oireena ilmenee epäkypsyyttä.
Teksti on ytimekästä päälausekerrontaa. Suomennos on neutraali, mutta vähäsen huolimaton, muun muassa pisteitä puuttuu lauseiden lopusta.
Teoksen lopussa Agassi kiittelee haamukirjoittajaansa J. R. Moehringeria, ja kiitoksiin on syytäkin. Moehringer on tehnyt hienoa työtä: elämäkerta on kirpeä, surullinen ja hauska tarina pojasta, joka pakotettiin maailmankuuluksi tennisammattilaiseksi. Andre Agassin elämän parissa viihtyy, vaikka ei tenniksestä välittäisikään.