Neal Stephenson on kirjoittanut jälleen kerran melkoisen järkäleen. Unshelved-sarjakuvan kirjakerho vitsailee osuvasti, että kirjan lainaaminen kirjastosta edellyttää älykkyystestin tekemistä. Viihdettähän tämä on, mutta jännittävä juoni on upotettu filosofisen luennoinnin keskelle. Stephenson opettaa lukijaansa tarmolla: kirja on täynnä luentoja ja oppinutta keskustelua erilaisista aiheista, pääasiassa tietoteorian, metafysiikan ja filosofien alueilta.
Kirja sijoittuu maailmaan, jossa tiede on sulkeutunut luostareihin, joissa munkit elävät askeettista elämää ja pohtivat syntyjä syviä, eristyksissä ulkopuolisesta maailmasta. Valtaosa munkeista näkee ulkomaailman vain kymmenen vuoden välein, osa kerran sadassa tai tuhannessa vuodessa. Luostarien ulkopuolella yhteiskunnat nousevat ja tuhoutuvat, mutta tiedeyhteisön ei tarvitse välittää siitä.
Kirjan päähenkilö on nuori veli Erasmas, joka on kymmenen vuoden jälkeen asettumassa luostarielämään lopullisesti – vaan sitten alkaa tapahtua. Erasmasin tovereita kutsutaan ulos luostarista. Ulkopuolisessa maailmassa on tapahtunut jotain, jonka ratkaiseminen vaatii munkkien erityistaitoja. Pian selviää, että kyseessä on jokin todella ainutlaatuinen tapahtuma.
Kirjan juoni on kiinnostava, mutta vielä enemmän pidin maailmasta. Stephenson ei arkailekaan käyttää sivuja ja sanoja erilaisten kiehtovien yksityiskohtien käsittelemiseen. Moni kohta voi tuntua hieman sivuseikalta tai tarpeettomalta luennoinnilta, mutta ilman tätä hartautta ja uskollisuutta yksityiskohdille kirja ei olisi niin hyvä kuin se on. Anathemin vetovoima on juuri tässä tieteellisyydessä.
Kaikkien makuun Anathem ei ole, mutta mikäli ei pelkää luennointia, keksittyä sanastoa ja pitkällistä paneutumista yksityiskohtiin, saa nauttia todella herkullisesta kirjasta. Neal Stephensonin aikaisemmista tiiliskivistä pitäville Anathem on takuuvarma valinta.