Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Kirjavinkeissä ei tarvitse keksiä otsikoita arvosteluihin, sillä kirjan tekijän sekä kirjan nimi hoitavat otsikon virkaa. Jos pitäisi niin tämänkertaisen otsikko kuuluisi: Anna Sohlaus – Halausannos.
74-sivuinen A-vitonen on kätsä kärpäsläppä, joka heittää läppää anagrammeina siitä, mitä kahden ihmisen parisuhteissa voi tapahtua.
Muutama maistiaisiksi:
- Tulisitko aviomiehekseni? = Et kuolisi siihen… T: vaimoke
- Romanttisuustauti = osta ruusu, timantti?
- Vappuheila = heppua vail.
- Tyri, intti! = Nyt riitti!
Nokkelia ovat, lapsellisen kiehtovia, naivismia parhaimmillaan, stiiknafuulia välillä. James potkukelkkoineen, Innas-Martti elsoine ja estereineen kaikkine naivistisine tauluineen ohikulkemassa. Kevyt olo valtaa mielen kirjaa lukiessa, Pete Harjun minimalistisia viivakuvia tiiraillessa. Jälkimaku: huojentava.
Yhtä riemukkaan lapsellinen ja helpottunut olo oli minulla viimeksi Lehtosten ja Paloniemen Lennartia tavaillessani. Mikä ilo lukea romaanijärkäleiden lomassa näitä läpyköitä! Kun vaan malttaisi paneutua joka ainoaan ’helmeen’ kunnolla, eikä pörräten hyppiä kukasta kukkaan kärsä mesiäisessä eli ajattelematta sivulta toiselle – tai ehkä siinä onkin ydin: pane pörräten!
’Kieli on Bryggerille materiaali, jota voi veistää kuin patsasta’, kirjoittaa uusin Parnasso 3/17 runoilijasta ja hänen taiteestaan. Sitä tässä Anna Sohlaus viimeisen päälle harjoittaa sipistellessään sanat uuteen formuunsa. Vielä hitusen tiukempia etu-/takaperin luettavia saippuakauppias-palindromeja ei Anna kirjoita, niillä ovat omat Liuhtonsa.
Vähintään huvitti, jos ei aina ihan ääneen käkätyttänyt. Tykkäsin. Oikeastaan tämä on chick litiä eli yhteenveto vaikkapa Katri Siskon kirjasta 30 ennen 30.