Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Never had what we were doing seemed more childish and stupid than standing in the centre of that desolation by that dead pool holding a pair of crushed pimpernels the fairies had told us would kill the factory.
Among Others alkaa kohtauksella, jossa Morwenna tuhoaa kaksoissisarensa Morgannan kanssa walesilaisen tehtaan keijujen tapaan, heittämällä kukkia lammikkoon. Tehtaalle ei tapahdu mitään heti, mutta pian lehdissä kerrotaan, kuinka tehdas on päätetty sulkea. Taikuutta vai vain sattumaa? ”You can almost always find chains of coincidence to disprove magic. That’s because it doesn’t happen the way it does in books. It makes those chains of coincidence. That’s what it is.”
Sitten kirja siirtyy muutaman vuoden ajassa eteenpäin. Morganna on kuollut ja Morwenna kulkee jalkansa vuoksi kepin kanssa. Morwenna on karannut kotoa äitinsä – joka on noita – luota ja hänet on sijoitettu aikaa sitten perheensä jättäneen isän ja tämän siskojen hoiviin. Nämä taas sijoittavat Morin Arlinghurstin arvostettuun sisäoppilaitokseen, jossa walesilainen invalidi on auttamatta hylkiö.
Mor kuitenkin selviää vaikeuksista. ”I have books, new books, and I can bear anything as long as there are books.” Mor lukee valtavasti kirjoja ja Jo Walton pudottelee nimiä minkä ehtii. Jos ei ole lukenut tietynsorttista scifiä (Le Guin, Vonnegut, Heinlein, Silverberg, Zelazny, Asimov), tästä kirjasta saa runsaasti materiaalia lukulistalle – minunkin piti tehdä pieni ryöstöretki lähikirjaston scifihyllyille tämän kirjan jälkeen.
Siis: käsissä on kirja, jonka päähenkilö rakastaa scifikirjoja ja kirjastoja (”Interlibrary loans are a wonder of the world and a glory of civilization.”), kokee vaikeuksia koulussa, pärjää kuitenkin sitkeänä tyttönä kaikkien vaikeuksien keskellä ja jopa löytää samanhenkisiä ystäviä ja vieläpä osaa taikoa ja puhua keijujen kanssa. Kuinka tästä voisi olla pitämättä?
No, kirjan juoni on hivenen pöhkö ja loppuhuipennus jokseenkin lattea, mutta eivätpä ne niin tärkeitä ole. Minä pidin kirjallisesta nimienpudottelusta. Among Othersin magia ja käsitys keijuista oli kiehtovin pitkään aikaan. Aivan ihana kirja, siis!
“Bibliotropic,” Hugh said. “Like sunflowers are heliotropic, they naturally turn towards the sun. We naturally turn towards the bookshop.”
