Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Suomessa asuva irakilaiskirjailija Hassan Blasim kirjoittaa siitä, mistä arabiaksi ei pitäisi kirjoittaa: jumalasta, juopottelusta ja seksistä. Pitkään poissa kotimaastaan asuneen Blasimin suhde oikeastaan kaikkeen tuntuu hankalalta. On kuin hän olisi kaikkialla vieras. Tätä vierauden tunnetta hän käsittelee monin tavoin ja tarinoin. Jopa hänen suhteensa kieleen, tekstiin, ilmaisunsa välineeseen on kaikkea muuta kuin helppo. Kääntäjä Sampsa Peltonen valottaa esipuheessaan Blasimin kielen lähtökohtien ongelmia. Arabian kirjakieli, standardiarabia, ei ole kenenkään äidinkieli, mutta Blasimin kieli, irakilainen arabia taas ei ole kirjallisuuden kieli – ainakaan vielä.
Hassan Blasimin Allah99 ei ole romaani romaanin perinteisen määritelmän mukaan. Se on pirstaileinen erilaisten tekstien kokoelma, joka kertoo tarinoita ihmisistä Irakissa, arjesta, joka ei ole arkea meikäläisen mittapuun mukaan, jatkuvasta tasapainoilusta köyhyyden ja väkivallan keskellä. Tarinoita rakkaudesta ja himosta, tarinoita kuolemasta ja epätoivosta. Tarinoita onnekkaista ja vähemmän onnekkaista pakomatkoista. Huhuja, sattumuksia, sattumia. Välillä tyylilajina on haastattelu (jonkinlainen kehyskertomus saadaan kirjailija Hassanista kokoamassa Jumalan 99 nimen hengessä blogitekstikokoelmaa apurahan turvin), välillä Blasim jakaa ystävänsä Adnan al-Mubarakin kanssa käymäänsä sähköpostikirjeenvaihtoa. Tarinoita käydään etsimässä niin Irakissa kuin Kairossakin. Merkittävä osa tarinoista tapahtuu Suomessa, ryyppäämistä ja irtosuhteita käsittelevät jaksot etenkin.
Allah99 on melkoinen sekamelska tarinoita ja ihmiskohtaloita – tosia tai keksittyjä. Hassan Blasim on taitava ja fiksu kirjoittaja, joka osaa pukee sanoiksi monia epäluuloja ja yleistyksiä, joita nykyiseen keskusteluumme liittyy. Allah99 on moniääninen, monipuolinen kirja, jota kannattaa suositella!
