Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Felipe Fuentes Cruzin ja Ben Fordhamin kirjassa Aitoa Meksikon ruokaa tutustutaan autenttisiin meksikolaisiin ruokaresepteihin. Kirja on värikylläinen ja pirteä.
Ravintoloitsijakaksikon kirjassa pyritään aitoihin meksikolaisiin makuihin, ja autenttisuudesta tingitään vain vähän. Jo ensisivuilla ennen varsinaisia ruokareseptejä lukijalle neuvotaan oikeaoppinen tortillojen teko. Masa harina -jauhoista pyöriteltyjen pallosten muotoiluun käytetään tortillaprässiä. Viikonloppukokkaajaa, joka ostaa tortillansa valmiina, alkaa pikkuisen pelottaa.
Hankalimpien ruokaohjeiden kohdalla pelkoon on välillä aihettakin. Raaka-aineet ovat joko vieraita tai hyvin hankalasti löydettävissä. Kajottikurpitsaa ei joka kaupasta saa, ja pikkujamssipapujen ja avokadonlehtien kanssa on aivan yhtä tuskallista. Onneksi kirjan tekijät tarjoavat joillekin hankalille raaka-aineille vaihtoehtoja, ja jos kokkaaja on valmis itsekin tinkimään reseptien autenttisuudesta, tunnelin päässä näkyy jo valoa. Onneksi kirjasta löytyy myös sellaisia ruokaohjeita, joiden ainekset voi löytää oman keittiön kaapeistakin.
Kirjasta kokeiluun päätyi kanakeitto eli caldo de pollo. Keiton vihannekset jätettiin kypsentämättä, ja ensituntuma olikin rapsakka ja happoinen. Keittoa oli helppo ja nopea tehdä, ja lopputuloksesta tuli raikas ja kevyt. Tesmole de ejotes, mausteinen papupata, oli mukavan makuista, ja ohjeessa mainitun epazoten eli sitruunasavikan korvasin suosiolla neuvon mukaisesti kuivatulla oreganolla. Salsa diabla, ”piruttaren” salsa, oli ihanan tulista. Jälkiruoista piti kokeilla kuolleiden päivän leipää eli pan de muerto de mi abuelaa. Se päivitti peruspullaohjetta mausteilla, hedelmillä ja mantelijauholla.
Juomaresepteissä päästään asiaan. Aitoa Meksikon ruokaa -kirjassa on useita margaritaohjeita, joita on ilo kokeilla. Tekijäkaksikko kehuu granaattiomenamargaritaa, margarita de granadaa, jopa terveelliseksi. Kun tequilapaukkua mainostetaan terveellisyydellä, minulle ainakin kelpaa. Hyvää oli. Margaritan muodossa nauttimani antioksidantit ja kalium eivät seuraavana aamuna näkyneet missään, mutta ei se mitään, pöhötyksestä pääsi eroon kirjan ananas-sellerijuomalla, agua de piña con apio -juomalla. Atole de avena eli kanelinen kaurajuoma sopi sellaisenaan aamupalaksi. Cafe de Don Felipe, Felipen kanelikahvi, oli hyvää.
Aitoa Meksikon ruokaa -kirjan resepteistä saa pienellä soveltamisella lähikauppakelpoisia, ja vakavamieliset ruokahifistelijät arvostanevat alkuperäisten reseptien tarkkuutta. Kirja on hyväntuulisen värinen, ja annoksista on aina ronskin näköiset esimerkkikuvat. Ohjeet vaihtelevat hyvin helpoista hankaliin, mutta läheskään kaikkiin ruokiin ei tarvita kymmeniä outoja raaka-aineita. Meksikolainen ruoka on kirjassa iloisimmillaan ja raikkaimmillaan.