Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Tove Ditlevsenin omaelämäkerrallisen Kööpenhamina-trilogian kolmannessa osassa Ditlevsen on mennyt käytännöllisistä syistä naimisiin itseään 30 vuotta vanhemman Viggo F. Møllerin kanssa edistääkseen kirjailijanuraansa. Esikoisromaani Lapselle on tehty pahaa ilmestyykin, mutta muuten eteneminen ei ole aivan yksinkertaista.
Avioliitto Møllerin kanssa ei ole pitkäikäinen, uusia avioliittoja tulee, samoin raskauksia. Ditlevsen saa Helle-tyttärensä, mutta haluaa sen jälkeen abortteja. Abortin saaminen ei 1940-luvun Tanskassa ole helppoa. Asiassa vaivihkaa auttavia lääkäreitä kuitenkin löytyy ja erään abortin seurauksena Ditlevsen tutustuu kipulääke petidiiniin. Pian Ditlevsen onkin taas uusissa naimisissa, tällä kertaa petidiinia auliisti piikittävän lääkärin kanssa.
Kirjan tanskankielinen nimi Gift on sanaleikki. Kuten ruotsissa, gift tarkoittaa sekä avioliittoa että myrkkyä. Tulkintoja nimelle on helppo löytää, kertoohan kirja suoraan avioliitoista ja kipulääkkeet ovat melkoista myrkkyä Tovelle. Syvempiäkin tasoja nimestä kuitenkin löytyy.
Aikuisuus pohdiskelee hieman samankaltaisia asioita, joita viime vuosina oivallinen Deborah Levy on käsitellyt Elävissä elämäkerroissaan: kuinka yhdistää naiseus, äitinä oleminen ja kirjallinen työ. Ditlevsenille kirjoittaminen on kaikki kaikessa, muusta ei elämässä lopulta saa samaa nautintoa. Niinpä kipulääkkeisiin pitää turvautua, vaikka reseptejä väärentämllä, jotta kirjoittaminen voi jatkua.
Vaikka trilogia onkin kokonaisuudessaan hieno, Aikuisuus vaikuttaa sen keskeisimmältä kirjalta, jossa päästään lähimmäksi olennaista. Kirja kertoo, millaista on olla läpimurtoaan lähellä oleva naiskirjailija Tanskassa toisen maailmansodan aikaan. Itse sota ja Tanskan natsimiehitys heijastuvat kirjan sivuille, mutta jotenkin ohimennen. Ditlevsen on lopulta kiinnostunut pääasiassa itsestään ja omasta kirjailijuudestaan.
Katriina Huttunen on tehnyt hienoa työtä Ditlevsenin tekstin parissa. Toivottavasti Ditlevsenin tuotantoa saadaan vielä lisää suomeksi. Nythän suomennoksia on kovin vähän: vain tämä trilogia, esikoisromaani ja pari novellia. Joku valikoima Ditlevsenin runoja tai novelleja olisi kiinnostava lisä, mutta ymmärrettävästi sellaiselle on varmasti merkittävästi vähemmän ostajia kuin tällaiselle nyt varsin muodikkaalle omaelämäkerralliselle kirjallisuudelle.
