Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Onnellinen lapsuus pienessä kylässä, isän horjuva terveys, joka lopulta johtaa kuolemaan ja siitä johtuva perheen paheneva talousahdinko. Lopulta raskaus ja lapset miehelle, joka lopulta ei kykene taloudellisesti auttamaan perhettään. Roman Deresin tarinan alku muistuttaa luultavasti lukemattomia muita etiopialaisnaisten tarinoita.
Romanin ratkaisu taloudellisiin ongelmiin on myös sama kuin lukemattomilla muilla etiopialaisilla: jopa 30 000 etiopialaista lähtee maasta joka kuukausi työskennelläkseen ulkomailla ja lähettääkseen rahaa takaisin perheelleen. Tähän valtaisaan joukkoon liitty myös Roman hyväuskoisena ja vilpittömin mielin.
Uutisia seuraava lukija ehkä arvaakin tarinan seuraavan vaiheen, totuus työpaikasta ja työoloista eivät ole ihan sitä, mitä luvattiin ja heti Libanonin koneen laskeuduttua Romanilta viedään sekä passi että vapaus. Kaikista pahinta vapauden menetyksessä kuitenkin on, että kontakti kotimaahan katoaa. Milloin Roman pääsee katsomaan äitiään ja omia lapsiaan, kuinka kauan hän on pakotettu pysymään Libanonissa? Tästä alkaa vuosikausien kaipuu, eikä avoin haava umpeudu kuin vasta kauan myöhemmin, kun Roman melkein sattuman kautta päätyy lopulta Suomeen ja tarina saa päätöksensä.
Matkan varrelle mahtuu jos jonkinmoista kokemusta ja koettelemusta. Tavallaan Roman on onnekaskin, sillä Libanonissa hän pääsee siivoojaksi koululle ja myöhemmin Holiday Inn -hotelliin. Karmaisevat tarinat kertovat yksityiskodeissa työskentelevien piikojen kohtaloista, työnantajan täydellisen mielivallan armoilla. Roman saa kokea tarinat todeksi joutuessaan joksikin aikaa vanhan pariskunnan palvelijaksi, se on ensimmäinen kerta, kun Roman joutuu kärsimään nälkää.
Äidin kaipuu : Roman Deresin matka Etiopiasta Suomeen on hyvin koskettava ja mielenkiintoinen tarina. Siirtötyöläisten asema ei ole monissa maissa kovinkaan ruusuinen, elämäänsä elää ikään kuin olisi hädin tuskin ihminen, tulevaisuutta ei voi rakentaa, ei suunnitella. Mielenkiintoista seurattavaa on myös Romanin saapuminen Suomeen ja hänen huomionsa suomalaisesta kulttuurista ja luonnosta. Jo pelkästään kylmyyden tunne iholla on hänelle täysin uusi kokemus. Kertomuksen sydän on kuitenkin ehdottomasti rakkaus: rakkaus omaa äitiä ja lapsiaan kohtaan, ja kaipaus, joka ei pääty kuin kuolemaan, eikä oikeastaan edes siihenkään.
Heini Sarasteella on taito kirjoittaa ihmisistä hyvin kauniilla, herkällä ja ymmärtäväisellä kosketuksella. Esipuheessa Saraste erityisesti pohtii, miten vaikeaa kirjoitusprosessissa oli päästä kiinni etiopialaisen ortodoksikristityn ajatusmaailmaan, onhan se maallistuneen suomalaisen näkökulmasta aivan erilainen maailma. Ei tätä vaikeutta itse kirjassa kuitenkaan mistään huomaa, tuntuu siltä, että Saraste on todella onnistunut saavuttamaan Roman Deresin henkilökohtaisen äänen. Tässä suhteessa Äidin kaipuu on jopa parempi kuin Elämän Kynnyksellä, edellinen kirja jonka Sarasteelta luin. Kaunis kirja, suosittelen!