Perheen historiaa ja samalla keittokirja. Tämä kirja syntyi, kun Elina Halttusen tyttäret soittelivat äidille milloin mistäkin reseptistä. Mukaan on mukavasti kirjattu perhehistoriaa ja selostuksia, kuka teki mitäkin ruokaa ja missä tilanteessa tarjoiluehdotuksineen. Reseptit on koottu, kerjätty, osa etsitty jopa vuosien takaa.
Reseptit kulkevat kirjassa vuodenaikojen mukaan, talvesta alkaen. Aika paljon käytetään sesonki- ja lähiruokaa, mikäli mahdollista. Mukana on suurempia juhlamenukokonaisuuksia, mutta myös mainiot lihapullat pääsevät toki esille. Herkkuja on moneen makuun, sekä suolaista että makeaa. Helppotekoista ja nopeaa sekä myös pidemmän ajan vaativia ruokia.
Pari seikkaa pisti kirjaimellisesti silmään; parin osion ainesosatekstit oli painettu himmeän keltaisella ja vihreällä – todella vaikealukuista ainakin keittiössä. Samoin muutamien ruokien pääainekset ovat melkoisen hintavia tai hankalasti saatavia ainakin tälle lukijalle.
Kiitosta ansaitsee selkeä ulosanti ja ainesluettelot ohjeineen sekä ehdotukset variointiin ja korvaamisiin jollakin toisella aineksella. Lisäksi tämä keittokirja pysyy auki keittiössä, ei ihan pieni juttu tämäkään. Lisäksi perhetarinat ovat viihdyttäviä ja kirjaa voi lueskella, vaikka ei ruokaa juuri silloin laittaisikaan.
Kaikkinensa melko käyttökelpoinen kirja, varsinkin jo perustiedot omaavalle kokille. Kirjaa voisi hyvin suositella ensimmäiseen kotiinsa muuttavalle nuorelle, tupaantuliaisiin tai vaikka aloittelevalle pariskunnalle – sekä toki kaikille keittokirjojen lukemista ja selaamista rakastaville!