Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Mikä minut vetää tänne, kerran toisensa jälkeen? Keskeneräisyys. Epätäydellisyys, sen hyväksyminen, jopa arvostaminen. Siihen kuuluvat myös vessat jotka eivät toimi. Televisiokuvan surkeus. Puhelimet joissa ei ole kenttää. Vastoinkäymisten luonnollisena pitäminen. Vähemmälläkin tulee toimeen. Ei minulle kaikkea, ei heti, eikä välttämättä koskaan.
Tähän tekstikappaleeseen tiivistyyy paljon Juha Vakkurin vuosikymmenten suhteesta Afrikkaan ja afrikkalaisuuteen. Useita teoksia afrikasta kirjoittanut, kulttuurikeskus Villa Karon perustaja ja Beninin kunniakonsuliksikin nimetty Vakkuri saattaa loppuun matkakirjatrilogiansa, jonka Afrikan poikki aloitti ja jota Afrikan ympäri jatkoi. Afrikan sydämeen on nimensä mukainen reissu paitsi mantereen keskiosiin myös sen henkisen ilmapiirin kipupisteisiin. Vakkuri matkustaa yksin jos jonkinmoisilla kulkupeleillä (tosin tällä reissulla olosuhteiden pakottamana lähinnä lentäen), majoittuu monenmoisissa hotelleissa ja haaveilee hyvästä roseeviinistä.
Helpolla Vakkuri ei tällä matkalla itseään eikä lukijaansa päästä. Matkareitti Eritrea–Kenia–Etelä-Sudan–Uganda–Burundi–Ruanda–Brazzavillen Kongo–Keski-Afrikan tasavalta kulkee kriisistä kriisiin, sisällissodasta toiseen, kansanmurhapaikalta kansanmurhapaikalle, hirmuhallitsijoiden varjoista akuutteihin terroriuhkiin. Historian syvällisesti tunteva Vakkuri pyrkii selittämään maanosan kauhutarinoita, mutta kerta toisensa jälkeen hänkin on mykistyä kaikkien julmuuksien äärellä. Maanosan historia on valitettavan verinen, eivätkä eurooppalaiset siirtomaaisännät ole ainakaan pienimpiä syyllisiä.
Juha Vakkurin Afrikka-kirjat ovat avanneet minulle ikkunoita kokonaan uusiin horisontteihin. Erinomaisen kiinnostavasti kirjoittava Vakkuri tekee matkakirjasarjallaan tärkeää kulttuurityötä. Tälle kirjalle suuri suositus!
