Aavetaloja ja ihmiskohtaloita ei ole sellainen kummituskirja, mitä äkkiä ajattelin. Onneksi. Pääosin se kertoo aika lailla tutuista rakennuksista ja niiden historiasta. Mukana ovat muiden muassa Hvitträsk, Louhisaari, Brinkhall, Turun linna…
Mauri Karvonen on Suomen historian asiantuntija ja rajatiedon tutkija. Niinpä hänellä on ollut sarkaa tässä kirjassa kertoa ne kansan suusta kuullut kummitustarinat ja antaa lukijalle osviittaa, kuka missäkin talossa mahdollisesti kummittelee.
Kirja on koottu hyvin. Esitellään paikka ja kerrotaan sen historiasta. Lisäksi kerrotaan ihmiskohtaloista, heistä, jotka siellä ovat asuneet ja mitä tehneet. Ketkä mahdollisesti ovat niitä, jotka eivät saa sielulleen rauhaa, vaan haamuilevat niissä paikoissa.
Kohteita eli aavetaloja on kaksitoista. Näistä viisi on sellaista, joissa olen itse sisällä käynyt ja kaikki muut sellaisia, joihin haluaisin mennä. Kirjan lukemisen jälkeen vieläkin enemmän. Suosikkini on ehdottomasti Hvitträsk, jonka kolme suomalaista arkkitehtiä suunnittelivat ja joiden elämäntarinat ovat jo mielenkiintoisia.
Runsas kuvitus on loistava, sillä juuri sen ansiosta tuntuu vähän siltä, kuin olisi ollut mukana ja vaikka onkin hivenen skeptinen, niin alkaa miettiä, että miksipäs ei. Niin, että ihan suosiolla kirjan voi lukea, vaikka olisi kummitustarinoista mitä mieltä tahansa.
Tämän kirjan viimeisellä sivulla ei harmittanut kirjan loppuminen, sillä minulla on tieto siitä, että lisää on tulossa ja odotan enemmän kuin innolla.