On kolme Mauri Kunnasta, jotka ovat tehneet minuun erityisen vaikutuksen: Kaikkien aikojen avaruuskirja, Riku, Roope ja Ringo: Värikäs päivä sekä Hui kauhistus! Nämä kolme 1980-luvulla ilmestynyttä klassikkoa jättivät kaikki lapsiminuun omanlaisensa jäljen.
Sen suurimman kuitenkin viimeksi mainittu Hui kauhistus!, tuo pikkuruisen jännittävä, mutta kuitenkin enimmäkseen vain hauska tarinakokoelma. Sen hahmokavalkadi luurankoineen, vampyyreineen ja kummituksineen on vähintäänkin lapsen, miksei yhtä lailla myös aikuisen mieltä kiehtova. Kun tähän yhdistetään ajatus esimerkiksi hammaslääkäriä pelkäävästä vampyyrikreivistä suurine hampaineen, noidasta, joka ei uskalla lentää luudallaan tai lumimiehestä, joka huutaa öisin karmivasti ainoastaan jäätyvien jalkapohjiensa tähden, on kauheus enemmänkin tiessään, tilalla kaikenikäisille sopivaa huumoria.
Aavemaiset tarinat on kolme aiemmin julkaistua Mauri Kunnaksen kummitusjuttuteemaista teosta kansiensa väliin kokoava yhteisnide. Edellä mainittu Hui kauhistus! vuodelta 1985 sai kuusi vuotta myöhemmin jatkoa Vampyyrivaarin tarinoiden muodossa. Näiden lisäksi kokoelmaan on sisällytetty Majatalon väki ja kaappikellon kummitukset -teos vuodelta 1996.
Mitäs tässä siis muuta kuin suosittelemaan; oiva paketti kaikille kummitusjutuista ja Mauri Kunnaksesta pitäville. Kunnaksen itsensä – sekä erään kummitusäidin – sanoin:
”Ilman jännityksen – ja kummitusjuttujen – tuomaa viihdykettä ihmisten elämä olisi paljon tylsempää.”