Pääkaupungin merellistä historiaa, huuhkajanpoikasia, korentoja ja kasveja, kuumaisemaa ja myrskyä. Esimerkiksi näillä aiheilla everstiluutnantti Jarmo Nieminen opastaa lukijan aarteenetsintään monipuolisten kuvien ja omakohtaisten pikkutarinoiden kautta.
Näkökulma Helsinkiin on erikoinen, kuin saaristo ainutlaatuisine luontoelementteineen olisi kaupungista ja sen hälystä erillään. Lukija huomaa nopeasti olevansa itsekin tutkimusretkellä, löytäen jatkuvasti jotain mielenkiintoista, paljon odottamatonta. Ei ihme, sillä kirjoittajakin yllättyy monta kertaa täydellisesti, vaikka liikkuu tutussa maastossa.
Kirja on jaoteltu vuodenaikojen mukaan. Kuvat ovat suuressa roolissa ja moni teksti kertookin kuvausretkestä. Kohteeksi kelpaa melkein mikä vaan merikotkasta käärmeiden kautta kääpiötytönkorentoon. Vaikka kirjassa liikutaan vain merellä ja saarissa niin luonnon monimuotoisuus nousee hyvin esiin.
Nieminen on työskennellyt vuosia puolustusvoimissa ja julkaissut teoksia sotahistoriasta. Helsingin aarresaarilla luonto vie päähuomion, mutta puolustusvoimien ja luonnonsuojelun yhteys tulee useamman kerran esiin. Sotilaallinen ote välittyy omalla tavallaan kirjan tarinoista, ja asenne on kohdallaan kun kuvaustilanne on päällä. Silloin Nieminen on valmiina hyppäämään pois mukavuusalueeltaan – hyppäämään vaikka veteen.
Ainakin minä löysin aarteen kansien välistä. En yllättyisi vaikka Aarresaaret olisi kärkipäässä vuoden luontokirjaa valittaessa.