Kirjassa haastatellaan kahtakymmentä helsinkiläistä kulttuurivaikuttajaa. He kertovat suhteestaan omaan kotikaupunkiinsa ja siitä, millaisena innoituksen lähteenä Helsinki toimii. Käsiteltiin kaupunkia sitten laajempana kulttuuriympäristönä tai sen pienien arkkitehtoonisten detaljien kautta.
Haastattelut itsessään ovat lyhyitä ja sävyltään tuttavallisia. Aivan kuin kuuntelisi henkilöiden puhuvan kahvitauolla. Ehkä sen vuoksi kirjaa lukiessa tulee sirpaleinen olo. Kokonaisuus muodostuu useiden eri ihmisten henkilökohtaisesti tuntemuksista, vaikutelmista ja yksittäisistä ajatuksista. Onneksi tekstin rinnalla kulkee runsas ja mielenkiintoinen kuvitus, jonka kiinnostavinta antia ovat valokuvat taiteilijoiden työhuoneilta ja heidän teoksistaan. Valokuvat saavat myös kirjan tuntumaan aikakausilehdeltä, mikä tekee lukukokemuksesta nopean ja vaivattoman.
Tästä teoksesta saa varmasti eniten iloa, jos asuu Helsingissä tai muuten tuntee pääkaupungin maisemat hyvin. Muutoin kaikki tunteelliset kuvaukset meren ja jugend-talojen kaupungista menevät vähän ohitse. Ulkopaikkakuntalainen on ulkopuolinen myös lukijan roolissa.