Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Niklas Natt och Dagin edellinen kirja 1794 : Elävien haudasta jätti Emil Wingen ja Mickel Gardellin lohduttomaan tilanteeseen. Tulipalo tuhosi lastenkodin vieden mukanaan sata avutonta pienokaista, Anna Stina Knapp on kadoksissa ja todellinen syyllinen Tycho Ceton karkuteillä. Anna Stinan mukana kateissa on myös kirje, joka saattaisi paljastuessaan johtaa ison kuningashuonetta koskevan vehkeilyn ilmituloon. Kirjeelle on monta halukasta ottajaa, jos se vain löytyisi.
Tämän verran pohjatietoja tarvitaan 1795 : Petojen naamiaiset -romaanin aloittamiseksi, eli jos Niklas Natt och Dagin historiallisen romaanitrilogian aiemmat osat 1793 ja 1794 eivät ole luettuina, ei tähänkään kannata tarttua. Aiempiin osiin perehtyneille puolestaan Niklas Natt och Dagin luoma miljöö on jo tuttu. Ollaan Tukholmassa kuningas Kustaa III:n salamurhaa seuraavina epävakaina aikoina. Natt oh Dagin silmä tarkkailee enimmäkseen kaupungin kurjia: köyhiä, kodittomia, irtolaisia, sairaita, juoppoja. Onpa seassa muutama uskonsa ja himojensa ristivedossa painiskeleva ahdistunut nuorukainenkin.
1795 käynnistyy pääjuonensa – Winge ja Gardell hakevat hyvitystä Cetonilta – osalta turhan hitaasti, mutta jälkimmäinen puolisko kirjasta on kyllä oikeinkin vetävää jännäriä. Winge ja Gardell ajautuvat ärsyttämään vähän turhan vaikutusvaltaista väkeä, ja kun isompiaan vastaan alkaa vähäisin voimin kamppailun, on vaara jäädä alakynteen. Alkupuolta kirjasta puolestaan värittää oikeastaan vain liiallinen ja tarpeettoman voimakas väkivalta, juonenkuljetus ei oikein toimi.
1795 kannattaa lukea, jos kuvaus historiallisesta Tukholmasta ja sen osattomammasta väestä kiinnostaa. Sarjan kaksi aiempaa osaa tekevät tämän kuitenkin kiinnostavammin. Ei siis ihan pelkkää kiitosta trilogian päätösosalle, mutta on sarja kokonaisuutena silti sen verran hyvä, ja loppuratkaisu sikäli yllättävä, että viimeiselle sivulle saakka kannattaa lukea.
