Sitä kutsuttiin Kapteeni Kenguru -harjoitukseksi, ja siinä lapset oppivat hajaantumaan eri puolille luokkahuonetta niin, että ainakin osa selviäisi hengissä, jos ampuja tunkeutuisi luokkaan. Esikoinen oli harjoitellut sitä ensimmäisen kerran kolmevuotiaana.
Harva suomalainen pääsee yhtä kattavasti tutustumaan Yhdysvaltoihin kuin suomalaisen median Yhdysvaltojen kirjeenvaihtaja ja tässä roolissa Anna-Sofia Bernerkin vietti maassa aikaa vuosina 2018–2022. Työssä näkemänsä hän on suodattanut kirjaan 10 haavaa Amerikan sydämessa, jossa hän lähestyy Amerikkaa ja tavallisia amerikkalaisia kymmenestä erilaisesta kipeästä näkökulmasta, joista useimmat ovat suomalaisille tuttuja meille Suomessa aiheesta tuotetuista uutissisällöistä.
Työssään kirjeenvaihtajana Berner pääsee kuitenkin sukeltamaan syvemmälle kipupisteisiin ja kykenee havainnoimaan sitä monimuotoisuutta, joka näihin yhteiskunnan haavoihin liittyy. Oli kyse sitten Yhdysvaltojen väestöstä, politiikasta, maassa rehottavasta rasismista tai väkivallasta Berner löytää aiheesta inhimillisen puolen sekä tuhdin annoksen tilasto- ja tutkimustietoa, joista yhdessä muodostuu mielenkiintoisella tavalla Yhdysvaltoja ja amerikkalaisuutta valottava kokonaisuus.
Meidät on niin perin pohjin kyllästetty amerikkalaisella kulttuurilla ja ajankohtaiskatsauksilla maan päivittäisistä tapahtumista, että kuva Yhdysvalloista väistämättä kaventuu ja valtavirtaistuu. Siksi on upeaa lukea kirjaa, jossa jokainen luku sisältää inhimillisen näkökulman ja kykenee samalla yhdistämään yksittäiset datapisteet ilmiötä hyvin havainnollistavaksi kokonaisuudeksi.
Minua harvemmin häiritsee kirjojen ulkoasu. Jostain syystä 10 haavaa Amerikan sydämessä kansikuvitus ei olisi minua saanut kirjaa lukemaan, mutta onneksi tartuin kirjaan siitä huolimatta, sillä sisältö on erinomainen ja kirja ehdottomasti lukemisen arvoinen.