Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Timo K. Mukan (1944–1972) viimeiseksi jäänyt teos, kaksi vuotta ennen kirjailijan kuolemaa ilmestynyt lyyrinen balladi 37-vuotiaan Pieti Kolströmin ja 17-vuotiaan Darja Paukun intiimistä kohtaamisesta.
Lyyristä proosaa, rumankaunista. Niin koen Mukkaa lukiessa aina.
Kyyhky ja unikko on Mukan joutsenlaulu, niin kirjailijan oman kuin kirjan Darjan ja Pietin. Lämpimän herkkää, riipaisevan kylmää elämästä luopumista. Vastakohtien summa on elämä pohjoisen latvavesillä.
Pieti on etelän työelämän kokenut ja turhautuneena sieltä pohjoiseen äijäänsä hoitamaan palannut lukenut mies, Darja nuoruuden kihlatun lapsi, joka on käymäntiellä äitinsä syrjäisellä kotiseudulla. Katastrofin ainekset käsillä.
Valssisi loppuu kyyhky. Miten kuuma oli päivä, miten hiostava yö. Rakkaus on kielillä värisevä pisara verta. Rakkaus on loppumaton yö.
Siis kyyhky hiljaa pois katsoo. Tämä on lopussa. Jää hyvästi pisaroiva nautinto.
Mukka vie mukanaan kuin virta venhettä.
Nyt oli jotenkin uuden maku tarttua tuttuun kirjaan, kun Sini Silveri oli Mukka-elämäkerrassaan Miltä männystä tuntuu olla mänty taustoittanut Mukan kirjojen lähtökohtia (katso myös oma arvosteluni).
Niinpä käy ilmi, että Kyyhkyn ja unikon perustana ovat Timon lukema Samuli Paulaharjun Tunturien yöpuolta -teoksen tarinan Pieti ja kuninkaantytär sekä Shakespearen Hamletin Ofelia.
Mukan vaan piti teosta kirjoittaessaan pitää turhaa kiirettä, eikä hän ollut tekstinsä lopputulemaan täysin tyytyväinen, koska rahatilanne, tuo väkipakko, oli koko ajan kintereillä:
Timon ja Tuulan puhelin oli jälleen suljettuna, heihin sai yhteyden vain kirjeillä.
– Sini Silveri
Kirjan ulkonäköön Timo oli kyllä täysin tyytyväinen, koska se toi mieleen 1940-50-luvun kirjankannet. Kansikuva on Alpo Jaakolan kädestä piirtynyt.
Minulle kelpaavat täysin sekä teksti että kansi.