Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Toivo Kuula (1883–1918) oli yksi Suomen merkittävimmistä säveltäjistä, joka loi uransa erityisesti yksinlaulujen ja kuoromusiikin nerokkaana ja omaleimaisena osaajana. Lyhyen elämänsä aikana hän ehti saavuttaa maanlaajuista mainetta sekä säveltäjänä että orkesterinjohtajana, ja herättivätpä jotkin hänen teoksensa mielenkiintoa aina Pietaria myöten.
Hänen lupaavasti alkanut uransa jäi kesken kansalaissodan melskeissä, kun hän sai surmansa Viipurin valkoisen vapautuksen juhlissa tapahtuneen ampumavälikohtauksen seurauksena ainoastaan 34-vuotiaana, vain pari vuotta sen jälkeen, kun hän oli vuosien tuskallisen ajan jälkeen päässyt naimisiin suuren rakkautensa laulajatar Alma Silventoisen (1884–1941) kanssa. Surullinen loppu suurten tunteiden taiteilijalle.
Tuijotin tulehen kauan kulkee Toivo Kuulan elämän ilojen ja surujen mukana koko hänen elämänsä vaiheet aina lapsuudesta Vaasassa opintoihin Helsingissä sekä useissa Euroopan metropoleissa, työhön ja konserttikiertueisiin ympäri Suomea, ja lopulta dramaattisiin viimeisiin hetkiin Viipurissa. Oikeastaan Tuijotin tulehen kauan on samalla kerralla myös Alma Silventoisen elämäkerta.
Kantavana teemana on Toivon ja Alman suuri, kielletty rakkaus — Toivo oli näet onnettomasti naimisissa nuoruuden rakastettunsa Siljan kanssa, joka ei kuitenkaan voinut lainkaan ymmärtää Toivon taidetta, ja näin tämä nuoruuden liitto oli tuomittu tuhoon. Toivo ja Alma tutustuivat toisiinsa vähitellen ollessaan molemmat musiikinopiskelijoina vuosisadan alun Helsingissä, mutta vasta seitsemän vuotta lemmenliekin lopullisen roihahtamisen jälkeen he saivat toisensa.
Juhani Koivisto käyttää laajasti aineistonaan Toivon ja Alman runsasta kirjeenvaihtoa ja päiväkirjamerkintöjä — joskus lähes koomisellakin pieteetillä ja tarkkuudella kronologian edetessä parhaimmillaan minuutin tarkkuudella. Kirjeistä ja päiväkirjoista paljastuvat inhimilliset, voimakkaasti tuntevat nuoret, jotka kohtalo koettaa pitää erillään. Toivo on sairaalloisen mustasukkainen, eikä siedä pienintäkään harhautumista Almaltaan. Toivon tapa purkaa ikäväänsä usein kaukana, toisessa maassakin olevaan Almaan on epäillä ja syytellä, ja toisaalta säveltää huikeaa musiikkia muusalleen.
Suomalaisen oopperan ja klassisen musiikin historioitsija ja Kansallisoopperan päädramaturgi Juhani Koivisto on tehnyt hienoa työtä järkälemäisen (liitteineen lähes 700 sivua!) elämäkerran kirjoittamisessa. Toki joissakin kohdin pientä tiivistämisen varaa olisi voinut löytyä, mutta kaikkineen Tuijotin tulehen kauan etenee kyllä sulavasti ja mielenkiintoisesti. Se on helposti luettavaa, hyvin kirjoitettua tekstiä ilman turhaa akateemisuutta. Lähdeviitteiden sijoittaminen lopun lukukohtaisiin huomautuksiin on hyvä ratkaisu.
Tämä kirja valottaa paljon uusia piirteitä eräästä Suomen hienoimpiin säveltäjiin kuuluneesta miehestä, ja samalla maalaa mielenkiintoisen kuvan viimeisistä autonomian ajan vuosista suomalaisen kulttuurielämän näkökulmasta. Suosittelen lämpimästi!
