Huhtikuinen sää näyttäytyy kylmänä ja koleana, joten lievitin kesänkaipuutani Kirsi Pehkosen uutuusromaanilla Sydämenasioita Jylhäsalmella. Kirjan kansi vie lukijan oitis keskelle kauneinta kesäpäivää veden äärellä, paljain varpain mökin edustalla. Kirja aloittaa uuden maalaisromanttisen sarjan, josta seuraavan osan luvataan ilmestyvän keväällä 2018.
Juuri maisteriksi valmistuneen Riinan on etsittävä elämälleen uutta suuntaa, kun avomies Aki jättää hänet ja haluaa keskittyä urhelijanuraansa. Opettajan pestiä ei heti aukene, eikä Riina voi enää mennä kesätöihin Akin isän firmaankaan. Aikansa emmittyään Riina kääntyy Sirkka-tätinsä puoleen ja saakin kuulla olevansa todella tervetullut kesätöihin Sirkan lossikahvilaan. Niinpä Riina pääsee toipumaan sydänsuruistaan lapsuudesta tuttuihin maisemiin. Kahvilatyö tuo päiviin uuden rytmin ja pieni kyläyhteisö ottaa Riinan uteliaan hyväntahtoisesti vastaan. Liika sinisilmäisyys tietenkin kostautuu, jotta tarinaan saadaan särmää ja vähän jännitystäkin.
Sydämenasioita Jylhäsalmella on kaunista luettavaa tässä ajassa – jotenkin niin hyväntahtoista ja kilttiä. Jylhäsalmella eletään vielä lintukodossa, pienen maalaisyhteisön turvassa. Aika kulkee leppoisten mökkilomalaisten tahtiin, vaikka lossikahvilan vitriinissä onkin sämpylät oltava ajallaan valmiina ja kahvi tuoretta.
On mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan Pehkonen Riinaa kasvattaa, kun hän aikuistuu. Aloitusosassa hän on täysi-ikäisyydestään huolimatta juurikin se Sirkan äidilliseen hoivaan tullut sukulaistyttö, vaikka joutuukin kirjan käänteissä ottamaan vastuuta enemmän kuin alun perin oli ajatuskaan.
Kirja perustuu paljolti dialogiin ja nautinnolliseen savolaiseen huasteluun:
– Elä hättäile, tuli vuan mieleen yksi asia, Sirkka sanoi.
– Syöt ensinnä, juuaan kahvit ja tuumataan. Kyllä sinulle tiältä aina paikka löytyy, ihan valittavaksi asti.