Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
1930-luvulla rotusorto oli arkipäivää Yhdysvalloissa. Kun oikeudessa puidaan juttua, jossa todisteena on mustan miehen sana valkoista vastaan, voidaan oikeudenkäynnin tulos arvata jo ennakkoon, vaikka olisi ilmeistä, että mies on syytön. Harper Leen Pulitzer-palkittu Kuin surmaisi satakielen tutkii amerikkalaista syrjintää ja epäoikeudenmukaisuutta lapsen näkökulmasta. Teos perustuu jonkin verran Leen omiin lapsuudenkokemuksiin.
Pikkutyttö Scoutin isä on huippukorkean moraalin ja hyvän sydämen omaava asianajaja Atticus Finch. Normaali pikkukaupunkilaiselämä järkkyy, kun Atticus ottaa puolustettavakseen valkoisen naisen raiskauksesta syytetyn mustan miehen. Paitsi Atticus, myös Scout ja hänen veljensä Jem joutuvat alabamalaisyhteisön inhon ja pilkan kohteiksi. Naapurustosta löytyy kuitenkin muutamia viisaita ja avarakatseisia ihmisiä, jotka ymmärtävät Finchien asiaa.
Kuin surmaisi satakielen on suoraviivainen ja mukaansatempaava teos rotusorrosta ja varttumisesta ahdasmielisessä ympäristössä. Sitä voisi kuvailla helppolukuiseksi, sillä sen ihmeempiä kerronnallisia kikkailuja Harper Lee ei harrasta. Kirjaa voisi ajatella luetettavan kouluissa, sillä sen tarinasta ja hahmoista on melko vaivatonta saada kiinni. Henkilöhahmot ovat ajalleen epäsovinnaisia ja vanhanaikaista moraalikoodistoa uudistavia ja haastavia — poikatyttö Scout, tasa-arvoa kannattava putipuhdas Atticus, naapurin outo erakko Boo Radley ja niin edelleen. Teemoiltaan teos on ensiarvoisen tärkeä.
Kuin surmaisi satakielen alleviivaa tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia vanhan maailmankuvan happamuutta vastaan. Lee kirjoittaa rasismin auki niin, että jopa lapsi sen ymmärtää. Kirjoitusajankohtanaan 1960-luvun alussa Kuin surmaisi satakielen on takuulla ollut voimakas ja uuden ajan henkeä lietsova puheenvuoro mustien kansalaisoikeustaistelun puolesta. Lisätehoa nykylukijalle tulee siitä, että neekeri-sanan vielä tuolloin luonteva käyttö on nykyään muuttunut niin suoraan loukkaavaksi, että kun kirjassa puhutaan jatkuvasti neekereistä, nousee lukijan karvat pystyyn jo pelkästään siksikin.
Erityisesti angloamerikkalaisen kirjallisuuden kaanonissa Harper Lee nostetaan korkealle, ja Kuin surmaisi satakielen onkin noussut jo jonkinlaisen modernin klassikon asemaan. Se löytyy monilta lukusuosituslistoilta, esimerkiksi Time-lehden listalta, ja BBC:n The Big Read -listauksesta. Suomalaisesta näkökulmasta teos on vähän vieraampi, mutta kyllä sen lukeminen kannattaa. Suosittelen.
