Ilkka Auer lopettaa jäänoita Nonnan tarinan tähän kirjaan. Nonna on nyt valmis toteuttamaan kohtalonsa: louhien valta on palautettava. Nawyriläiset ovat luonnollisesti peloissaan, vakuuttavathan vanhat ennustukset jäänoidan tuhoavan koko Nawyrin.
Sodan aloittaa kuitenkin nawyriläisten provokaatio. Nawyriläisellä druidi Benesingillä on omat tarkoitusperänsä, joita tämä synkkä piru, Nonnan perivihollinen, ajaa häikäilemättömästi, yrittäen pakottaa Nonnan haluamalleen tielle.
Ikitalvi ei ole sarjansa paras osa. Tarina vyöryy eteenpäin, siinä on mielenkiintoisia yksityiskohtia ja Auerin tapaan tyylikästä luonnon kuvailua. Kokonaisuus on kuitenkin hitusen yksioikoinen, Nonna suorittaa kohtaloaan. Druidi Benesing on sentään vastavoimana mielenkiintoinen hahmo.
Siis hyvä, mutta ei erinomainen. Sarjan tähän asti lukeneille Ikitalvea on helppo suositella – pakkohan se on lukea – eikä se varmaankaan ole pettymys sarjan aikaisemmista kirjoista pitäneille. Kokonaisuutena Lumen ja jään maa on ehdottomasti tutustumisen arvoinen ja kiistatta kotimaisen fantasiakirjallisuuden huippua.
Nyt vain sitten odottamaan, mitä Auer kirjoittaa seuraavaksi! Nonnan tarina oli tässä, mutta näin rikkaasta maailmasta voisi kehittää jotain muutakin.