Routasisarukset aloitti samannimisen trilogian, joka sijoittuu 2300-luvulle, suurten mullistusten jälkeiseen aikaan. Hiekkasotilaat jatkaa siitä, mihin edellinen osa jäi, ja trilogia on sen verran yhtenäinen, että edellinen osa on syytä olla luettuna, mieluusti vieläpä tuoreessa muistissa, sillä menneitä ei turhaan kerrata.
Utu on päässyt käsiksi salaisuuksiin, joita etsi ja käyttää kykyjään puhua koneille. Se ja eräs onnekas löytö avaavat hänelle aivan uutta ymmärrystä myös kirjan tapahtumia ajavaan ennustukseen. Teknologisesti edistyneen Taivaan ja jatkuvassa energian puutteessa elävän Metsän välille puhkeaa avoin sota, jossa Utun petollisella veljellä Marraksella on näppinsä pelissä.
Tarinaa kerrotaan muutamasta näkökulmasta. Ääniksi pääsevät Utun lisäksi värihammasklaanin Sarim, joka päätyy rekrytoidyksi Taivaan armeijaan ja tiinettärien luota paennut Huria, jolla on mielenkiintoisia ja hyödyllisiä parantajan taitoja.
Routasisarukset-sarjan maailma on kiehtova, on mielenkiintoista lukea kun pikkuhiljaa selviää, mitä maailmassa on tapahtunut. Trilogian kolmas osa saisi ilmestyä jo!
Hiekkasotilaat on edeltäjänsä tavoin merkitty nuortenkirjaksi, mutta se taitaa sittenkin kertoa enemmän suomalaisten kirjamarkkinoiden tilasta kuin tästä kirjasta. Sopiihan tämä nuorillekin, mutta ei tämä sillä tavalla nuortenkirja ole, että aikuisille tulisi allergiaoireita. Suosittelen, mutta lukekaa Routasisarukset ensin.